Ka...ka...ka... kammottavaa!

Day 1,533, 00:34 • Published in Finland Finland • by Kammo XXlII

Heipä hei rakkaat lukijat.

Tammikuu lähestyy loppuaan ja presidentinvaalit (sekä eRe- että RL-sellaiset) ovat jo aivan kulman takana. Liberaali Edistyspuolue on miettinyt omaa ehdokastaan ja keskusteluissa esiin nostettiin myös meikäläisen nimi. Huomionosoitus oli ilahduttava, ja koska ensi kuussa minulla ei ole esteitä presidentin virassa toimimiseen, päätin ottaa osaa presidenttikilpaan.

***

Perinteisessä vaalikampanjan avauksessa tästä alkaisi uuvuttavan pitkä ja polveileva selostus, jossa kävisin läpi kaikki merkittävät ja merkityksettömät virkani viimeisen kolmen vuoden ajalta. Olisi varmasti oikein mukavaa kirjoittaa omista seikkailuistani lähettiläänä Intian ja Pakistanin rajaseudulla, tai tarinoida siitä kuinka elokuussa 2010 johdin presidenttinä vapautusretkeä Norjaan. Tätä en kuitenkaan nyt tee, sillä vastahan samasta aiheesta on kirjoitettu viimeksi kuukausi sitten ihan kuvien kera, ilman turhia sivukoukeroita ja jaaritteluja. Tiivistelmäksi riittänee se, että olen toiminut kahdesti aikaisemmin presidenttinä, sekä useaan otteeseen hallituksessa ja kansanedustajana. Toki jos jollain on jotain kysyttävää henkilöhistoriastani, vastaan oikein mielelläni - ei siellä mitään salattavaa ole.

Suurin osa äänestysikäisestä kansasta varmasti muistaa edellisen vaalikampanjani ja vaaliteemani. Toimiessani tällä kaudella Fettiksen hallituksen varapresidenttinä, olen ollut osallisena päätöksenteossa niin, että esimerkiksi vaalikampanjan aikana esille nostamaani armeijan yhteisöllisyyteen on kiinnitetty huomiota. Voin siis hyvällä omallatunnolla sanoa, etteivät vaaliteemani jääneet pelkäksi sanahelinäksi, niin kuin joillekin kuun taivaalta lupaileville ehdokkaille valitettavan usein tapaa käydä.


Vaalilupaukset ovat hieno asia, kunhan teot vastaavat sanoja.

Mahdollisella presidentinkaudellani tulisin kiinnittämään lisää huomiota sotilaiden hyvinvointiin. Varustejakoon on epävakaan taloustilanteen takia paha luvata ainakaan merkittäviä korotuksia, mutta sen sijaan haluaisin teettää selvityksen varustejaon mahdollisesta osittaisesta korvaamisesta rahallisella palkkiolla, jolla tuettaisiin sotilaiden omavaraisuusasteen parantamista. Nykyinen kädestä suuhun -malli ei pitkällä tähtäimellä ajateltuna ole mielestäni erityisen toimiva, ja tämän takia valtion olisikin syytä investoida tulevaisuuteen - tavoitteena tulisi siis olla tehokas sotakoneisto, ei kerjäläiskerho.


Suomen sankareiden paikka ei ole kadunkulmassa kerjäämässä.

Eduskunnassa on parhaillaan käynnissä jos jonkinlaista keskustelua tuomiovallan jakamisesta. Itse edustan sitä sukupolvea, joka vielä muistaa keväällä 2010 käsiin räjähtäneen lakihelvetin. Olin jo tällöin yksi äänekkäimmistä byrokratiakoneiston vastustajista, enkä missään nimessä halua nähdä historian nyt toistavan huonoja vitsejään. Totta kuitenkin on, että nykyiseen eduskuntavetoiseen järjestelmään on mahdollista tehdä onnistuneitakin parannuksia, suunnitelmissa vain täytyy pitää tolkku mukana. Presidenttinä antaisin luonnollisesti eduskunnan tehdä viimekädessä päätökset oikeudenjaon suhteen, mutta mikäli kehitys uhkaisi johtaa kohti ei-toivottua byrokratiakoneistoa, toisin ilman muuta oman mielipiteeni julki. Itse en pidä hullumpana ideana vanhan, - ainakin suunnilleen - toimivaksi havaituin oikeuskanslerin viran palauttamista hallitusta vahtimaan.


Aikoinaan oikeusjärjestelmä oli niin reikäinen, että sen läpi näki hölmöinkin lainrikkoja.

Hupiministeriön toiminnan parantaminen alkaa olla tiedotuksen kehittämisen ohella yksi suomalaisen vaalihistorian eniten lupailtuja asioita. HM:n alennustila on valitettavaa, eikä toiminnan nostamiseen suosta varmasti ole yhtä ainoaa helppoa ratkaisua. Mahdollisella kaudellani tulisin kuitenkin kiinnittämään myös tähän seikkaan huomiota; tarvittaessa käärin vaikka itse hihat ja ryhdyn töihin hupiministeriön hyväksi.

***

Jääköön tämä artikkeli nyt tähän, sillä ylipitkistä tekstimuureistahan ei tunnetusti koidu kuin mielipahaa ja puutumista. Vaalikampanjani ei kuitenkaan suinkaan vielä pääty, vaan lisää on tulossa myöhemmin. Äänestäjiä kehotan esittämään rohkeasti kysymyksiä eri ehdokkaille, sillä vaikka äänestäminen pärstäkertoimen tai puoluetaustan mukaan onkin toki sallittua, olisi silti toivottavaa, että kansa valitsisi tulevan presidentin ennemmin tämän mielipiteiden ja kykyjen perusteella. Kaikille vastaehdokkaille toivotan menestystä, ja toivon, että vaaliturneella nähdään hyvää politikointia ja kiihkeää kampanjointia.



- Kammo XXIII, varapresidentti ja (ainakin) Liberaalin Edistyspuolueen presidenttiehdokas

PS. Vaikka presidenttiehdokkaat perinteisesti hoitavat kampanjointinsa hyvin itsenäisesti, en pistä pahakseni yksittäisten kansalaisten tuenosoituksiakaan. Päin vastoin, olisi vain hieno juttu, jos ehdokkaiden lisäksi myös "rivikansalaiset" innostuisivat vaaleista.