Kammon surrealistinen vaalimanifesti

Day 1,500, 10:08 • Published in Finland Finland • by Kammo XXlII
Tervehdys, Suomen kansa.

Tästä alkaa minun, Kammo XXIII:n, vaalimanifesti koskien tammikuisia presidentinvaaleja. En ole vielä minkään puolueen ehdokas, ja jos totta puhutaan, pidän ehdokkaaksi pääsyäni melko epätodennäköisenä. Tämä ei kuitenkaan onneksi estä vaaliartikkelien kirjoittamista 🙂

Kuten (lähes) kaikki tietävät, tammikuun viides päivä on jälleen presidentinvaalien aika. eSuomelle valitaan uusi johtohahmo seuraavan kuukauden ajaksi ja kansa pääsee käyttämään äänioikeuttaan. Varmasti suuri osa äänestäjistä valitsee ehdokkaansa pelkästään puoluetaustan mukaan, mutta uskon, että osa haluaa ehdokkaaltaan myös todellisia näyttöjä.



Nykyään vallalla tuntuu olevan ajattelumalli, jossa vastakkain asetetaan uudet pelaajat, sekä eReä jo pitkään tahkonneet "wanhahomot". Itse olen aina inhonnut kaikenlaisia vastakkainasetteluja, eikä mielestäni nytkään ole mielekästä alkaa erotella väestöä eSyntymäpäivän perusteella. Minä olen aloittanut eRepublikin pelaamisen tammikuussa 2009, mutta syksystä asti olen viettänyt aikaani Anonyymien Herrasmiesten - siis "uusien pelaajien puolueen" - riveissä. Ilokseni olen myös huomannut, että moni loppuvuodesta 2011 eSuomeen syntynyt on löytänyt kodin jostain perinteikkäästä puolueesta. Totuus on, että täydellisesti toimiakseen valtio tarvitsee niin senioreita, kuin aloittelijoitakin - tämän takia toivonkin, että kumpikin osapuoli jättää kaikenlaiset homokausti-suunnitelmat (pun intended) sikseen ja keskittyy ennemmin yhteisen edun ajamiseen.

Jos minut valittaisiin presidentiksi tammikuussa, keskittyisin ennen kaikkea sisäpolitiikkaan, siis aihealueeseen, joka usein jää presidenteiltä melko vähäiselle huomiolle. Usein kuulee sanottavan, että presidentin tärkein tehtävä on liittolaisuhteiden ylläpitäminen ja sotasuunnitelmien laatiminen EDEN-yhteensopiviksi, mutta mielestäni tämä on hieman liian kapeakatseinen ajattelutapa. Visioissani presidentti on ns. "koko kansan presidentti" (pahoittelut liikakäytöstä kärsineestä fraasista), joka on tiiviissä yhteydessä tavalliseen kaduntallaajaan ja osallistuu aktiivisesti myös kotimaan päivänpolitiikkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa siis nykymallisen, lähinnä ulkomaansuhteisiin keskittyvän, presidenttityypin täydellistä vastakohtaa. Olen sanonut tämän joskus aikaisemmin, mutta pakkohan se on toistaa: minusta on harmillista, kun kuukauden loppupuolella kuulee jonkun kysyvän "niin kukas se meidän nykyinen presidentti onkaan?" Näkymätön presidentti ei ole kenenkään etu, vaan se pikemminkin heikentää sitä vähäistäkin uskoa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin, kun virkaan äänestetty presidentti osoittaa elossaolemisensa merkkejä ainoastaan EDEN-kokouksissa.


Kammo - ehdokas rakkauden asialla

Poliittista uraani vuosien varrella seuranneille ei varmastikaan tule yllätyksenä, että olen yksi hupiministeriön toiminnan suurimmista kannattajista. Valitettavasti HM on viimekausina vaipunut koomaan, eikä aktiviteetteja ole juurikaan järjestetty, vaikka eSuomen asukasmäärä onkin noussut huimasti. Hupitoimintaa tulee kehittää niin, että se tuodaan lähemmäksi kansaa. Pilakuvakilpailut, poliittinen satiiri ja vastaavanlaiset IG-mediassa toteutettavat tapahtumat tulee ottaa nykyisten, lähinnä aapelissa tapahtuvien visailujen rinnalle. Tarvittaessa hupitoimintaa ohjastamaan voidaan valita yhden sijaan vaikka kaksikin ministeriä, pääasia on, että HM saadaan elvytettyä. "For teh lulz!"

Tiedotus on perinteisesti ollut tapetilla kaudesta toiseen. Milloin on tiedotettu liian vähän, milloin liian myöhään ja milloin taas aivan virheellisesti. En voi luvata, että mahdollisella presidentinkaudellani kaikki olisivat tyytyväisiä tiedotukseen, sillä se on yksinkertaisesti täysi mahdottomuus. Toivon kuitenkin, että kaavailemani neljän, mahdollisesti jopa viiden hengen suuruinen tiedotusministeriö, sekä kotimaasta palkatut freelancer-reportterit pystyisivät tyydyttämään edes suurimman kansanosan tiedonnälän.

Armeijan perusrakenne on mielestäni nykyään oikein toimiva. Silti sotamiehistä tuntuu puuttuvan se innokkuus, joka ainoinaan vallitsi puolueittain jaetun Hätäisten Toiminnan Joukkojen keskuudessa. Puoluetaustan perusteella tehty jako on mielestäni kuitenkin jo aika vanhanaikainen ajattelumalli, eikä sellaisenaan sovi FEF:iin, mutta näkisin mielelläni jonkinlaista kilpailuhenkeä eri rykmenttien välillä. Toivoisin, että tulevasuudessa kapteenit pyrkisivät luomaan rykmenteilleen nykyistä parempaa ryhmähenkeä. Jonkinasteinen leikkimielinen kilvoittelu olisi varmastikin omiaan kehittämään armeijaa entistä tehokkaammaksi yksiköksi.

Mitään suuria muutoksia en voi tammikuuksi luvata - rohkenen myös epäillä, ettei kukaan muukaan ehdokas voi sitä tosissaan tehdä, vaikka kenties muuta väittäisikin. Lupaan kuitenkin, että jos minut valitaan presidentiksi, teen parhaani sen eteen, että eSuomi kehittyisi eteenpäin, eikä jäisi junnaamaan paikoilleen.

(Artikkelissa mahdollisesti esiintyvistä latteuksista, kirjoitusvirheistä, tai yliampuvista termeistä syytän humalaa. Lonkero on paras ja Olvi)

- Kammo XXIII, presidenttiehdokas vailla tukijoita