Join the new world

Ere


Valitut Kammot aloitti toimintansa jo yli kaksi vuotta sitten - tarkalleen ottaen tammikuun 23. päivänä vuonna 2010. Nyt lehti on viimein saavuttanut sadan artikkelin merkkipaalun, joka suomalaisesta mediasta puhuttaessa on hyvin harvinaislaatuinen tapaus. Itse asiassa Valitut Kammot oli pitkään eniten artikkeleita julkaissut yksityinen sanomalehti koko maassa, mutta nyt Cendorrin noin neljä kertaa päivässä ilmestyvä Uutiskuva lienee jo napannut tuon tittelin itselleen.

Valittujen Kammojen - ja sen edeltäjänä toimineen sanomalehti Kammopaperin - toimittajana sekä pitkäaikaisena tiedotusministerinä olen saanut lähietäisyydeltä seurata kotimaisen median kehitystä vuosien saatossa. Aivan muinaishistoriaan asti ei omakohtainen tietämykseni yllä, mutta onneksemme muutamia, jopa itsenäisyyttä edeltävällä ajalla tehtyjä, kirjoituksia on säilynyt nykypäivän kansalaisten tutkiskeltaviksi.

Esihistoria:

Kuten arvata saattaa, ei esihistorialliselta ajalta, jonka voidaan katsoa käsittävän 6.12.2008 tapahtunutta itsenäistymistä edeltäät kuukaudet, ole enää saatavilla kovinkaan paljon kirjallista materiaalia. Varmasti pitkälti yli 90 % tuona aikana mediaan tuotetuista artikkeleista on jollain tapaa tuhoutunut tai kadonnut, mutta onneksi joitain poikkeuksiakin löytyy.

Suomalaisten kerätessä voimiaan norjalaismiehitäjiä vastaan oli kansan yhtenäisyyttä parantavalle aineistolle selkeä tarve. Alise Star oli yksi niistä henkilöistä, jotka tarttuivat tähän haasteeseen: hänen lehtensä Veli & Sisko julkaisi yhtä ensimmäisistä suomalaisista kulttuurijulkaisuista - sarjakuvakertomusta kahden sisaruksen elämästä osana Norjan imperiumia.

Kuten edellisestä linkistä voi todeta, ovat alkuperäiset artikkelit täysin tuhoutuneita ja pitkään luultiinkin sarjakuvien kadonneen lopullisesti. Onneksi Potaatin harjoittama tutkiva journalismi saattoi lopulta kadonneet teokset jälleen päivänvaloon jälkipolvien ihailtaviksi: Veli & Sisko

Toinen itsenäisyyttä edeltänyt kulttuurijulkaisu on JRo:n rakastettu Nyrkkiposti. "Nyrkkäriä" voidaan hyvin pitää kaikkien kotimaisten huumorilehtien kantaisänä ja se onkin mitä luultavimmin toiminut inspiraationa esimerkiksi eräälle myöhemmälle legendaariselle huumorijulkaisulle, eRektiiville, johon tulemme vielä tässä artikkelissa palaamaan. Nyrkkipostin artikkeleille oli tyypillistä niissä julkaistu lukijapalaute, josta seuraavaksi esimerkki:

"- Heippa! Miks ei lehdesä käsitellä eläin aiheisia juttuja ollenkaan? Minulla on marsu!!1 Rakastan marsua! Sen nimi on Kalle!! Haluaisin tietää minkä laisesta kosketuksesta Kalle pitää ja minkä laisesta ei? Nim. Minulla on marsu vm.-96"

"Toimitus vastaa: Hyvä "Minulla on marsu vm.-96". Suosittelemme pyörittämään mahan kohdalta rullallisen jeesus- eli roudari- eli ilmastointiteippiä marsun ympäri, jottei marsu poksahda liitoksistaan kun todistat sille 'rakkauttasi'."

Itsenäisyyden alkuvaiheet:

Kun Suomi lopulta koko eRepublikin ensimmäisenä valtiona onnistui itsenäistymään vieraan vallan alta, koitti mielenkiintoinen aikakausi, jota voidaan mielestäni pitää kotimaisen median kulta-aikana. Nuoren kansakunnan täytyi aloittaa käytännössä kaikki aivan puhtaalta pöydältä ja siitäkös riitti aihetta jos jonkinlaisiin artikkeleihin.

Ensimmäisen puolueen (Kansanpuolue, sittemmin Liberaali Edistyspuolue) perustamininen oli yksi merkittävä tapahtuma, samoin kuin Valtion Sanomien ensimmäinen artikkeli - aikaisemmin kun kaikki valtiollinen tiedotus oli hoidettu silloisten tiedotusministerien omien lehtien kautta.

Kommelluksiltakaan ei vältytty - siitä osoituksena pari klassikkotiedotetta valtiovallan taholta: Ensin presidentti meinasi vahingossa julistaa sodan länsinaapurille ja myöhemmin sisäministeri epähuomiossa tuhosi valtion arvokkaan Q4-sairaalan.


Palava sairaala.

Draamaa ja komediaa:

Sairaalan karusta kohtalosta saammekin kätevän aasinsillan kotimaisen huumorilehtijatkumon seuraavaan - kenties kaikkein legendaarisimpaan - lenkkiin, joka uutisoi tapahtumasta seuraavasti: "HTJ-HAKEMUS HYLÄTTIIN – MINISTERI RÄJÄYTTI SAIRAALAN KOSTOKSI"

Kyseinen lehti on Stammyn rakastettu eRektiivi, joka nopeasti saavutti paikan lukijoiden sydämissä. Anarkistinen huumorijulkaisu ammensi materiaalia päivänpolitiikan tapahtumista ja käänsi tutut näkökulmat usein täysin päälaelleen.


Yksi harvoista eRektiivissä julkaistuista kuvista.

Näihin aikoihin kuvioihin astui mukaan myös Kammopaperi - Valittujen Kammojen edeltäjä. Jo ensimmäiset, melko kömpelösti toteutetut, numerot saivat lukijoilta positiivisen vastaanoton, vaikka sisälsivätkin lähinnä vain lyhyitä uutisia ja satunnaisia puujalkavitsejä. Pikkuhiljaa lehden sisältö muuttui humoristisempaan suuntaan - mallia otettiin muun muassa eRektiivistä.

Vuoden aikana Kammopaperi julkaisi yhteensä 67 artikkelia, joiden myöhempi sisältö koostui lähinnä vaalimainoksista ja Kammopaperin tunnetuimmasta annista kotimaan medialle: jatkotarinoista. Heti ennsimmäinen jatkotarina, suhteellisen lapsellisella tyylillä kirjoitettu dekkariparodia Kuka murhasi Kreivi Schaumanin? lienee teoksista tunnetuin ja sen edistysmistä seurattiin Amerikkaa myöten - lisäksi tarina käännettiin englanniksi ja lisättiin wikiin: "selected by the Admin for inclusion to the wiki because of its general interest to the community and its high quality".

Muut jatkotarinat (mm. heikohko länkkärihassuttelu Kourallinen markkoja ja kärkipäätä edustava kauhukomedia Elävien LEPiläisten yö) olivat vaihtelevan tasoisia, mutta niiden yhteydessä järjestetyt yleisöäänestykset tuottivat kerta kerran jälkeen suuria voittoja ja pääsyä tarinoiden hahmoksi kyseltiin toistuvasti. Kammopaperi olikin ennen toimituksen äkillistä, joulukuussa 2009 painokoneet täysin tuhonnutta, tulipaloa aivan Suomen kärkikastia tilaajien määrässä mitattuna.
Eräänlainen sisarlehti Kammopaperille oli Viljami Kohon, sittemin suomisoturin, julkaisema Infectus Stultus (myöhemmin Non Ita Infectus Stultus, sittemmin Valonkantaja…) jonka artikkelien aiheet vaihtelivat absurdeista, vain etäisesti eMaailmaan liittyneistä sieneccäistä seikkailuista vaalimainoksiin ja vastaaviin perinteisiin artikkeleihin. Kenties tunnetuin artikkelijatkumo on Noplamodon Taicametsä joka kaikessa surrealistisuudessaan voidaan nähdä jonkinlaisena Kammopaperin jatkotarinoiden parodiaversiona.

”Rötösherrat kiikkiin!”

Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäisenä vuotena maamme poliittisten puolueiden välinen kamppailu oli kovaa, sillä tuore valtio haki vielä paikkaansa eMaailmassa ja puolueiden vaikutusmahdollisuudet olivat nykyistä suurempia. Tämä valtataistelu näkyi lukuisina mediaan suollettuina propaganda- ja mielipideartikkeleina, joiden sävy oli nykypäivän mittapuulla usein aggressiivista ja hyökkäävää, mutta silti verrattain asiapitoista. Materiaalia myös ammennettiin nykyistä enemmän RL-ideologioista: tästä esimerkkinä esimerkiksi sosialistien imperialismia vastustava politiikka: "Älä anna porvarin nukkua öitänsä rauhassa: Liity eSuomen punaisiin ja vaikuta, eToveri!"
Poliittisista artikkeleista puhuttaessa yksi nimi nousee ylitse muiden: "Reichkanzler und Führer" Vihtori ja hänen Hakkapeliitta-lehtensä ovat syöpyneet varmasti jokaisen tuona aikana eRepublikia pelanneen mieliin. Isänmaallisen Kansanpuolueen ja sittemmin Korppipuolueen johtohahmo leikitteli artikkeleissaan äärioikeistolaisella ja populistisella retoriikalla ja oli aikoinaan maan kovimpia agitaattoreita. Esimerkkinä mainittakoon kaikkein varhaisin allekirjoittaneen mieliin jäänyt eRepublik-artikkeli: Kommunistit ovat rumia!!


Kuvassa kommunisteja.

Vaikka sisäpoliittinen kamppailu olikin kovaa, osasivat suomalaiset kuitenkin tiukan paikan tullen pitää yhtä kiitettävällä tavalla. Kun unkarilaiset yrittivät vallankaappausta ja valtionkassan anastamista, oli suomalaisilla aihetta hermostuneisuuteen ja tämä näkyi mediassakin: näin jälkikäteen voidaan onneksi jo naureskella noin viikon kestäneelle episodille jonka aikana kaikissa kotimaisissa artikkeleissa käytettiin "oudox muocattuu" kieltä.

Kultainen leikkaus ja muuta mystiikkaa:

Yksi omalaatuisimmista, mutta samalla myös rakastetuimmista lehtimiehistä oli presidenttinäkin kunnostautunut, ainakin kolmesti kuollut ja kuopattu Okkius Pyromanius, jonka sanomalehti The Vision of Truth julkaisi useita (e)filosofiaa käsitteleviä artikkeleita.
Pyromaniuksen lukuisten artikkeleiden parhaimmisto julkaistiin jo varhain, keväällä 2009, ja kirjoitukset tekivät yhteisöön lähtemättömän vaikutuksen. Artikkeleiden, joita Pyromanius itse usein nimitti ”pohdinnoiksi”, fanit pitävät niitä suorastaan pyhinä teksteinä, mutta soraääniäkin löytyy: jotkut ovat luonnehtineet artikkeleita lähinnä ”lukion filosofian kurssikirjojen kopioimiseksi ja tuomiseksi eReen.”
Okkius Pyromanius on itse maininnut lehtensä ehkä tärkeimmäksi syyksi sille, että ylipäätään jatkoi eRen pelaamista muutaman ensimmäisen päivän jälkeen. Häntä voidaankin allekirjoittaneen ohella pitää esimerkkinä niistä melko harvoista politiikan merkkihenkilöistä jotka loivat maineensa pääasiassa oman lehtensä kautta.

Jos Pyromaniuksen filosofiset kirjoitukset olivat monitulkintaisia, niin sitä olivat taatusti myös kotimaisten salaseurojen profetiat ja koodeksit. Suomea voidaan hyvällä syyllä pitää salaseurojen luvattuna maana, ja vuosien saatossa olemmekin saaneet nähdä kestosuosikkien Norsunluutornin ja While Lion Orderin lisäksi jos jonkinlaisia mysteerikerhoja. Halutessaan lukijat voivat perehtyä eSuomen salaseurojen historiaan aiheesta kertovassa wiki-artikkelissa, mutta tässä artikkelissa tarjotaan aiheesta lyhyt tiivistelmä.
Salaseuraperinteen uranuurtajana voidaan pitää eSuomen Illuminatia, joka hieman ennen 500. ePäivän koittoa toi itsensä julki rektytointiartikkelilla Tästä käynnistyi salaseuraboomi, jonka tuloksena päivänvalon näki muun muassa eSuomen toiseksi salaseuraksi itseään tituleerannut Salaseura Peruna ja mystisellä herätyskellokampanjallaan julkisuuteen noussut Salaseura Herätyskello.
Vaikka salaseurat tulkittiinkin yleensä jonkinlaiseksi kieli poskessa –huumoriksi, löytyy vielä tänäkin päivänä eYhteiskuntatieteilijöiden joukosta tutkijoita, jotka ovat valmiita uskomaan salaseurojen mahdin olevan suurempi kuin olemme koskaan osanneet arvatakaan. Ken tietää vaikka parasta aikaa joku Illuminatin tai Perunan ylipappi vetelisi oikeista naruista ja määräisi eSuomen tulevaisuuden…?



Mysteereistä puhuttaessa ei myöskään voida unohtaa eTotuuden Paljastajaa (kaikki artikkelit ovat valitettavasti kadonneet) joka aikoinaan toimi eräänlaisen eMaailman ”Seiskana”. eTotuuden Paljastajan tyylinä oli esimerkiksi arkaluontoisten tai muuten kiusallisten – hyvin usein myös asiayhteydestään täysin irrotettujen – irc-logien vuotaminen sekä kaikenlaisten juorujen ja huhujen levittäminen.
Erityisen kiusalliseksi asian teki se, että kenelläkään ei ollut tietoa lehden toimittajista, sillä eTotuuden paljastajan artikkelit julkaistiin organisaation kautta. Vuotajien selvittämiseksi järjestettiin jopa lynkkauspartioita, mutta kun paljastukset lopulta loppuivat, unohtui koko juttu hyvin nopeasti. Nyt jälkikäteen, kun ”rikos” on jo vanhentunut, voin paljastaa osallistuneeni artikkelisarjan viimeisen osan kirjoittamiseen. Tuossa vaiheessa eTotuuden Paljastaja pyörittänyt remmi otti minuun yhteyttä, vaikka aikaisemmin olin itsekin ihmeissäni kirjoittajien henkilöllisyydestä.

Myöhemmin…

Elämme vuotta 2012. Paljon on muuttunut niistä ajoista, kun eRepublikissa huudeltiin kuolemaa kommunisteille ja hurjin sisäpoliittinen kysymys oli se, maksetaanko valtion firmojen työläisille palkkaa markka vaiko kaksi.
Vaikka media onkin aavistuksen taantunut sen kulta-ajoista, löytyy uusimpien artikkelien joukosta yhä hyvin monenlaisia kirjoituksia, joista osa on kirjoitettu vakavissaan ja osa huumorimielellä – aivan kuten silloin vuonna 2009 kun kaikki oli hyvin…
Nykyään eSuomen johtavaksi ”asialehdeksi” voidaan mielestäni nimetä Ruben Laguksen julkaisema Laguksen Laukaus] joka on jo useiden kuukausien ajan julkaissut kattavia analyysejä kotimaan tilanteesta, sekä onnistunut juurruttamaan eSuomeen eräänlaisen gonzo-journalismin josta esimerkkinä mainittakoon Laguksen artikkelisarja erilaisten Military Unitien arjesta.
Jonkinlaisena vastakohtana Laguksen asiapitoisille kirjoituksille voidaan nähdä kotimainen ”spurdokirjallisuus” joka koki nousunsa Ylilaudalta tulleen babyboomin myötä. Monet uudet pelaajat näkivät parhaaksi täyttää median erilaisilla, lähinnä meemejä sisältävillä artikkeleilla, joiden pääpointti oli usein ”wanhahomojen” haukkuminen. Kenties tunnetuin tämän aikakauden lehti on Jorma Kaalepin julkaisema sanomalehti[url], jonka nimi vaihtui hyvinkin tiuhaan, mutta lopulta vakiintui ”LEP kannatussanomiksi”.


Artikkelit olivat silkkaa hupia.

Valitut Kammot

Kammopaperin toimituksen tuhouduttua koko kansakuntaa järkyttäneessä tulipalossa jäi jäljelle eräänlainen mediatyhjiö. Kammopaperi oli toiminut johtavana ”kevyiden artikkelien” tuottajana, ja tarjonnut kokonaiselle kansakunnalle hyvät naurut – milloin osuvien vitsien, milloin taas myötähäpeän ansiosta. Kun kaikki tämä näytti jo menetetyltä, astui median alttarille uusi lehti – Valitut Kammot. VK:n alku oli vahva, ja komediallinen artikkelisarja Haluatko eBB-Amazing-Survivor-Maajussi-Miljonääriksi? sai suuren yleisön suosion. ”Ohjelman” yhteydessä pidetty äänestys toi pitäjälleen jopa 30 kullan suuruiset voitot.
Myöhemmin Valitut Kammot on julkaissut hyvin samankaltaisia artikkeleja kuin Valitut Kammot, mutta jälki on ollut hieman hiotumpaa eivätkä artikkelit luultavasti ole aiheuttaneet samanlaista myötähäpeää kuin aikaisemmin. Lisäksi VK on julkaissut satunnaisia (huumori)artikkeleja myös eri nimillä: niin juorulehti Yö-Sanomat, parodiallinen Kiristys-Sanomat kuin samaa sarjaa edustava Paranoidit-Sanomatkin sai suun vuoron Valittujen Kammojen kautta.
Valittujen Kammojen vaiherikkaaseen historiaan mahtuu vaikka minkälaista kirjoitusta, muun muassa eräs adminien toimesta poistettu artikkeli, joten en nyt ala kertomaan asiasta sen enempää, sillä muuten tämä artikkeli venyisi aivan liian pitkäksi. Halukkaat voivat lukea lisää Kammopaperin ja Valittujen Kammojen arkistosivulta osoitteesta [/url]erepublik.fi/forum.

Lopuksi Valitut Kammot järjestää tietokilpailun, jonka voittajalle lahjoitetaan 20 Q7-tankkia. Vastaukset artikkelin kommenttiosioon. Ellei oikeita vastauksia näihin suhteellisen vaikeisiin kysymyksiin löydy, lahjoitan tankit mielestäni parhaille vastauksille:

1. Kammo22 kirjoitti aikoinaan maksua vastaan vaalimainoksen eräälle puolueelle. Mille?
2. Lisäksi eräs toinen puolue tilasi vaaliartikkelin, jonka Kammo22 myös kirjoitti, mutta jota ei koskaan julkaistu sen ”tummasävyisyyden” takia. Mikä poliittinen ryhmittymä oli kyseessä?
3. Kammopaperissa mainostettiin päätoimittajan ennätyksellistä kongressipaikkaa. Monesko kongressipaikka oli tuolloin kyseessä?
4. Mitkä olivat Kammopaperin viimeiset sanat?
5. Kuka voitti Valittujen Kammojen ensimmäisen yleisöäänestyskilpailun?

- Kammo XXIII