Diktatuuri eSuomessa, osa III: Mitä jäi käteen?

Day 1,958, 16:07 Published in Finland Finland by TheJuliusCaesar


eSuomi on kohta kuukauden verran elänyt WP Attakin johtamassa diktatuurissa, joka tosin on tehnyt laajaakin yhteistyötä (korppivetoisen) eduskunnan kanssa. Alkuun kauhistelua ja panikointia, keskelle hiljaisuutta ja epätietoisuutta, loppukaudelle korppeduskunta ja liuta aloitteita. Siinä ménu a lá diktatuuri. Mitä Attak sitten jättää jälkeensä, mitä seuraava presidentti saa korjata tai mistä kiittää edeltäjäänsä?



Talous

Aloitetaan siitä mikä nyt on kaikkien huulilla, budjetista ja sen lopputulemasta. Lyhyesti sivusin asiaa kolmiosaisen artikkelisarjani ensimmäisessä osassa, mutta aihe jäi kovin pienelle huomiolle kyseisessä painoksessa. Käsitelläänpä nyt sitten koko asia kun sitä erikseenkin jo pyydettiin.

Aluksi WP Attak esitti ensimmäisen version budjetista. Kuten voimme nähdä, on se arvion mukaan n. 50k alijäämäinen. Korppitehtaista lisää kohta, ensimmäiseen ehdotelmaan kuului myös 40 000 markkaa MU-tukia, sekä elintärkeät MPP-maksut.
Eduskunta torppasi tämän budjettiehdotelman selvähköin lukemin, johtuen mitä luultavimmin suurimmaksi osaksi tuntemattoman ja uuden korppitehdas-osion suuresta palasta budjetissa.



Attakin toinen budjettiversio olikin jo sitten selvästi realistisempi kuin edellinen. Korppitehtaisiin budjetoitu raha palautui kansalle tankkien muodossa, joita jaeltiin taisteluihin diktatuurin niin päättäessä. Tähän versioon korppitehtaiden osuus oli puolitettu edellisestä ehdotelmasta. Se mihin taisteluun ne tankit on jaettu ja miksi onkin sitten eri asia, siitä lisää seuraavassa osiossa. Myös MU-tukien määrä puolitettiin 40 000 markasta 20 000 markkaan. Tämä osuus liitettiin myöhemmin ilman keskustelua korppitehdas-osioon nostaen kyseisen kohdan budjetin 40k markkaan.

Yhteensä tämä toinen budjettiehdotus piti sisällään 150 000 markkaa, joka siis WP Attakin arvion mukaan olisi noin +-0-tulos. Itse olin kuitenkin alusta alkaen hyvin skeptinen tämän budjetin suhteen johtuen nimenomaan lähtäökohtaisesta alijäämäisyydestä joka ei koskaan ole hyvä idea, ei ainakaan talouden laskukauden aikana kun pitäisi laittaa säästöliekki päälle ja varautua pahimpaan.

Tänään WP Attak julkaisi alustavan tuloksen kaudelleen, joka tarkentunee loppua kohden vielä hieman. Kyseisessä lopputulemassa kerrotaan tulojen olevan hieman päälle 140 000 markkaa, ja menojen n. 160k markkaa (sis. koko aloitustukibudjetin, eli oletettavasti hieman vähemmän). Tuo 10k ero budjetin ja tuloksen välillä johtuu viimekaudella merkkaamattomasta Kanadan MPP😒tä, joka siis merkattiin nyt tämän kauden budjettiin. Propsit sen huomaamisesta ja taseen korjaamisesta. Tähän mennessä siis tappiota n. 18k markkaa.
Lisäksi lopputulos on vielä tässä vaiheessa ilman valuuttakauppaa, Attak arvioi sen olevan noin 5-10k markkaa.



Pikaisena yhteenlaskuna siis tappiota tehdään vain 8-13 tuhatta markkaa, mikä on loistava suoritus näinä taloudellisesti vaikeina aikoina. Näyttää siltä, että turhaan moitin alijäämäisen budjetin tekoa, todellisuudessa ensimmäistä kertaa pitkään aikaan budjettiodotus ja lopputulos vastasivat toisiaan. Verotuloja ei arvioitu pahasti yläkanttiin kuten edellisillä kerroilla.
Kuitenkin myös parannettavaa löytyy. Itse olisin esimerkiksi supistanut aloitustuet kokonaan pois (huolimatta siitä, että aiemmin olen vahvasti kyseisten puolesta puhunut. Kyseiset tuet eivät millään lailla edesauta pelaajan pysymistä itse pelissä.), sekä säästänyt ne 20 000 markkaa jotka irtautuivat käyttämättömistä MU-tuista. Nämä 20k lisätään nyt siis korppitehdas-osuuteen, joka oli jo valmiiksi 20k markan suuruinen.
Näin ollen oltaisiin saatu 18 000 - 22 000 markkaa ylijäämäinen budjetti karsimatta oikeastaan mistään merkittävästä.

Attak jättää siis talouden suurinpiirtein hyväänkuntoon seuraajaansa varten. Tämä siis niiden varojen suhteen, mitä hän sai käyttöönsä. Toivoa sopii, että loputkin eksyvät takaisin kassaan viimeistään kauden jälkeen. Kokonaisuudessaan ihan positiivinen kausi talouden saralla. Tappiota ei tehty juurikaan, mikä erityisesti tässä taloustilanteesa on erinomaista. Rahaa ohjattiin eri paikkoihin kuin ennen, näkyvimpänä suora jako kansalaisille, joka takasi kansansuosion sekä toi rutosti irtopisteitä diktaattorin laariin. Siitä voidaan edelleenkin olla montaa mieltä, jaettiinko ja jaetaanko tankkeja oikeaa taistelua varten, siitä lisää seuraavassa.


Ulkopolitiikka

Diktaattorin (ja hänen neuvonantajiensa) päätöstä lähteä panostamaan viron sotaan käsittelin jo artikkelisarjani toisessa osassa. Kuitenkin olen pakotettu palaamaan aiheeseen johtuen diktaattorin päätöksestä toistaa sama virhe uudestaan. Muutama päivä sitten valtion tankkijaosta vastaava JNJK92 alkoi diktaattorin päätöksestä jakamaan tankkeja kansalaisille Suomen taisteluihin (toisinsanoen panostaen Suomen hyökkäyssotaan Viroa vastaan). Tämä jälleen kerran sillä hetkellä, kun liittolaisemme Ruotsi on kokonaan wipessä Liettuan toimesta. Jälleen kerran joudun saman valitusvirren veisaamaan, onko liittolaiset jälleen kerran unohdettu kokonaan? Jos ei ole, niin miksi mennään panostamaan sinne omaan hyökkäyssotaan kun kaveriakin voi auttaa, taas vaihteeksi.

Lisäksi niitä tankkeja on syydetty myös taisteluun Turkin puolesta, mikä sinänsä on ihan positiivista, onhan kyseessä liittolainen. Kuitekin täytyy muistaa että oman liittouman jäsenet ovat wipessä, olisikos siis ihan oikeasti jo aika saattaa prioriteetit kuntoon näiden tankkijakojen kohdalla? Mielestäni olisi.



Toiseksi aspektiksi voitaisiin ottaa Puolan vetäytyminen Fennoskandiasta.
Vastoin ilmeisen yleistä mielipidettä, Attakin toiminta ei tainnut olla ainakaan se merkittävin syy Puolan vetäytymiselle. Valtion jakamat muutamat tankit eivät vaikuttaneet Puolaa vastaan juurikaan, kun sillä ei ollut muuta tekemistä. Puola uhrasi pohjoiset alueensa, koska tavoitteli Kiinaa, EDENin viimeistä linnaketta. Polakkien taistellessa kovaa Venäjällä avatakseen reitin Kiinaan, saimme alueemme suht helposti vapaaksi valloittajien alta. Toki tähän tarvittiin koordinointia Ruotsin kanssa, sekä pienimuotoista panostusta aseiden muodossa oikeaan aikaan. Plussat diktatuurille ajantajusta ja reagoinnista oikeaan aikaan.

WP Attak myös syvensi yhteistyötään CUA:n (E-Amerikkalainen pienehkö uusi liittouma, mukanan mm. Suomen hyvä ystävä Argentiina) kanssa. Myös Irlanti on väläytellyt mahdollisuutta liittyä kyseiseen liittoumaan, joka pitää sisällään 14x enemmän pelaajia kuin Asgard. Potentiaalia siis löytyy. Plussaa diktatuurille siitä ettei vanhoja ystävyyssuhteita unohdeta, vaan niitä vahvistetaan ja uusia solmitaan. Myös Venäjän ja Kroatian kanssa on kuuleman mukaan pidetty yhteyksiä yllä. Tämäkin on positiivista. Hienoa!

Seuraavalle presidentille, kuka se sitten ikinä onkin, jää siis ainakin ulko- ja puolustuspolitiikan osalla hieman parannettavaa. Liittolaisia on autettava aina ennenkuin lähdetään panostamaan omaan hyökkäyssotaan. Se vain on fakta. Muuten ulkopolitiikassa ollaan mukana ihan kohtuullisesti, jatkuvuus on (toivottavasti) säilytetty eikä siltoja (toivottavasti) ole poltettu mihinkään suuntaan. Muutama hiomisliike ja ollaan parhaassa mahdollisessa kurssissa.


Sisäpolitiikka

Mistä aloittaisin.
Alkukausi mentiin ilman kommelluksia, sillä korpeilla ei eduskunnassa enemmistöä ollut. Kauden alkua leimasikin Nonen keissin puinti sekä Kanadan Asgardin täysjäseneksi läpihuutaminen.
Eduskuntavaaleissa kaikki sitten muuttui. Korpit sekä korpinmieliset (SVL) saivat eduskuntaan yhteensä 11+5 eli 16 edustajaa, joka on suunnilleen 40% koko eduskunnasta (37 edustajaa). Tämä ei kuitenkaan vielä itsessään riittänyt laukaisemaan suuria aloitteita, joista eduskunta kohtat tulisi äänestämään. Päästäkseen selväksi enemmistöksi tuli Korppien saada läpi muutama tiukka äänestys, kuten IG-äänten laskeminen mukaan EK-äänestyksiin, sekä Kansalaisaloitteen, jotka molemmat menivät läpi yhden äänen turvin. Tämän lisäksi armahdettiin Hitti-Litti, korppiedustaja hänkin. Virkakieltoisena hän oli sisälle päässyt, mutta korppivetoinen EK kumosi Attakia vastaan nostetun virkakieltokeskustelun.
Näiden toimien jälkeen on selvää, mihin korpit pyrkivät ja miten; täydelliseen enemmistöön eduskunnassa laillisin keinoin. Tämä tosin taitaa olla jokaisen puolueen toivelistalla, ihan ymmärrettävää.



Mitä taas tulee WP Attakin rooliin koko sopassa, on hän vain joko seisonut hiljaa takarivissä, tai keskustellut maltilliseen sävyyn. Ei räväköitä kannanottoja eikä provosoivia keskustelunavauksia. Se on positiivista. Kuitenkin yksi asia herätti suuttumukseni sekä mielenkiintoni tietyssä vaiheessa kautta. WP Attak kehotti äänestämään korppimyönteisiä ehdokkaita tukien samalla muunmuassa Cendorrin ponnisteluja ostaa ääniä SVL:n ja RJ:n kaappaamiseksi. Asiasta on monie mielipiteitä sekä tulkintoja, kuitenkin on mielestäni paheksuttavaa sekä epäkunnioitettavaa toimintaa presidenttinä, koko kansan presidenttinä suositella kellekään äänestettävää ehdokasta. Presidentin kuuluu olla se puolueeton valvoja, joka huolehtii että valtakunnassa on kaikki hyvin, ei poliittinen agitaattori joka kalastelee kansaa omaan puolueeseensa sekä äänestämään sen omien intressien mukaan.

Käytännössä sisäpolitiikka on yhtä sotkua juuri nyt. Se on Korppien "ansiota", ei attakin sinänsä. Kuitenkin käsittelin aihetta tässä, koska Attak on korppien presidentti sekä puheenjohtaja ollen näin kytköksissä koko puolueen toimintaan.
Attakin seuraaja saa hallittavakseen ja koostettavakseen poliittisen sekasotkun, jota hallitsee korppien enemmistö. IG-äänten täytäntöönpano vaatii toimivampaa järjestelmää toimiakseen kunnolla, joka taas teettää lisätöitä presidentille tai hänen hallitukselleen. Kansalaisaloitteesta taas en osaa sanoa yhtään mitään, en oikein jaksa uskoa että järkeviä ehdotuksia saadaan foorumin ulkopuolelta, niin paljon kuin sitä Cendorr peräänkuuluttaakin. Jos on halua vaikuttaa, jaksaa myös vääntäytyä sinne foorumille. Kuitenkin mielenkiinnolla odotan mitä tulevan pitää näiden kahden aloitteen suhteen. Hyvin toteutettuina molemmat ovat hieno lisä eSuomen järjestelmään, huonostit toteutettuina aiheuttavat vain turhaa työtä ja taakka jo ennestään hieman rasittuneelle järjestelmälle. Tulevaisuus näyttää.


Yhteenveto



Radikaaliksi kokeiluksi diktatuuri onnistui mielestäni yllätävänkin hyvin. Mitään peruuttamatonta ei ainakaan vielä ole tapahtunut, ja kansa taisi pitää tankeista jotka jaettiin (ehkä vääriin taisteluihin).

- Alun budjettisekoilun jälkeen lopputulos näyttää siedettävältä, jopa hyvältä odotuksiini nähden, siitä siis plussaa. Kuitenkin pientä miinusta ns. löysästä rahasta mikä käytettiin ehkäpä hieman turhaan, ne olisi voitu säästää. Talous jätetään siis kohtuulliseen hyvään kuntoon muutamaa pientä kommervenkkiä lukuunottamatta, seuraava presidentti voi yrittää leikata ne loputkin roikkuvat rahat pois budjettia alijäämäistämästä.

- Ulko- ja Puolustuspolitiikka oli ehkä kauden heikoin lenkki. Normaalin hallitustyöskentelyn mittapuulla lievästi kokematon kaarti veti hieman liikaa maan omien hyökkäysintressien suuntaan muiden Asgard-maiden tarvitessa apua alueidensa vapauttamiseen. Tässä seuraavalla presidentillä hieman linjaa muokattavana.

- Sisäpolitiikka on sekasotku. Eduskunta on kamppaillut suuresti päästäkseen yksimielisyyteen asioista. Muutama avainasemassa oleva lakialoite meni läpi yhden äänen erolla mahdollistaen kansalaisaloitteet sekä IG-äänten laskemisen mukaan eduskuntatoimintaan. Seuraava presidentti joko keskittyy itse täysillä sisäpoliittisen kaaoksen oikomiseen tai nakittaa sen jollekin mahdollisista ministereistään. Helppoa se ei tule olemaan.

WP Attak suoriutui kaikenkaikkiaan vaativasta askeleestaan olosuhteisiin nähden melko hyvin. Aika näyttää, haluaako eSuomen kansa diktatuurille jatkoa, vai paluun vanhaan tuttuun järjestykseen.




Vai kenties jotain uutta?

-Caesar