Idea Suomen puolustuspolitiikan uudistamisesta

Day 1,700, 01:59 Published in Finland USA by sampo555

Kirjoitin eilen artikkelin, joka kritisoin hallituksen suurta ja hienoa puolustuspoliittista uudistusta. Jos et ole vielä sitä lukenut, se löytyy täältä. En kuitenkaan pidä henkilöistä, ketkä huutelevat vain huutelemisen ilosta eivätkä tarjoa mitään vastineeksi, joten tässä on oma ideani Suomen puolustuspolitiikan suunnan muuttamiseksi.

Ehdottamani järjestelmä on nelitasoinen. Aloitetaan alimmalta tasolta.



4. Tavallinen kansa
Tavallisen kansan vauriota ohjataan oikeisiin kohteisiin Kansalaisarmeijan DO:n avulla. Kansalaisarmeija jatkaa pullan jakamista uusille pelaajille, ja tätä varten varataan rahaa valtion budjetista.

3. Sotilasyksiköt
Yksityisille sotilasyksiköille jaetaan rahaa tappojen mukaan. Jokainen yksikkö saa hoitaa varustejaon omalla tavallaan: he saavat päättää, jakavatko pullaa vai aseita sekä missä määrin niitä annetaan. Damagea ohjataan pääasiassa DO:n perusteella.

2. Armeijan sotilaat
Armeijan sotilailta ei vaadita enää irkin käyttöä tai armeijan MU:n jäsenyyttä. He saavat vapaasti valita oman sotilasyksikkönsä. Armeija siirtyy täysin operaatiokeskeiseen malliin: aseita jaetaan operaatioaktiivisuuden perusteella. Operaatioaktiivisuutta seurataan eGPS avulla (eli eGPS pakko).

Operaatioiden käytännön järjestelyt kulkevat seuraavasti: operaation kohde ilmoitetaan pelissä armeijan (ryhmien) viestiketjuun (ja kerrotaan irkissä vapaaehtoisesti oleville) ja annetaan takaraja iskuille (esim. Operaatio täällä, aikaa klo 21:00 asti). Kun takaraja on saavutettu, komentajat katsovat eGPS😒tä, ketkä ovat iskeneet ja kuinka paljon, ja jakavat varusteita sen mukaan. Operaatiobudjetiksi varataan könttäsumma valtion budjetista.

Nykyinen viikkojako korvataan yksityisten sotilasyksikköjen kautta tulevilta aseilta ja pullilta (luulisi kilpailun pitävän huolta siitä, että kaikki saavat aseita omiin tarpeisiinsa).

1. Armeijan eliittijoukko
Joukko, johon kuuluu armeijan kovimmat sotilaat. Käyttävät eGPS:ää, irkkaavat aktiivisesti ja iskevät täsmällisesti siellä, missä damagea tarvitaan. Tämä joukko on myös taloudellisesti kannattava eli tavoitteena on saada mahdollisimman paljon vauriota mahdollisimman pienellä rahamäärällä.



Eli käytännössä tässä järjestelmässä palkitaan aktiivisuudesta. Mitä aktiivisempi kaveri on, sitä enemmän varusteita saa sotimiseen. Yllä olevassa systeemissä on kuitenkin muutama aukko.

Valtion yritykset
Koska armeijalla ei enää ole tarvetta suurille varustemäärille, täytyy valtion firmoille kehittää muuta toimintaa. Täten yksityisille sotilasyksiköille annetaan mahdollisuus käyttää valtion firmoja jäsentensä orjuuttamiseen. Käytännössä sotilasyksikkö maksaa valtiolle raaka-aineet ja työntekijöiden palkat ja lähettää sotilaitaan orjatöihin. Vastineeksi MU saa orjien tuottamat aseet käyttöönsä. Orjien palkitseminen on MU:n sisäinen asia ja valtio toimii vaan työpaikkojen välittäjänä.

Lisäksi valtion eliittisotilaat voivat käyttää armeijan firmoja oman toimintansa tehostamiseksi.

FEF aka Suomen Puolustusvoimat MU
Koska armeijan sotilaat saavat valita MU:nsa vapaasti, ei tälle MU:lle enää olisi käyttöä uudessa mallissa. Nykyisen armeijan jäsenten joukossa on kuitenkin useita henkilöitä, kenelle saattaa olla vaikea löytää itselleen omaa MU:ta. Esimerkiksi oma mielikuvani muista MU😒ta on, että MULLI on uusille pelaajille, WP syrjii nuoria ja on muuten vaan täynnä hankalia kavereita ja Salamimiehet ovat spudroja; muita MU:ta en tunne edes nimeltä (tämän lausunnon tarkoitus ei ole loukata yhtäkään sotilasyksikköä).

Siksi entisestä FEF😒tä tulisi valtion alainen MU, joka tuodaan muiden sotilasyksikköjen kanssa samalle viivalle tukien kanssa. Eli rahaa maksetaan tappojen mukaan, he saisivat ostaa valtion firmoista orjatyöpaikkoja ja jakaa aseita miten huvittaa.

Budjetti
Tämä on ainaisen väännön aihe: miten ne rahat jaetaan. Uudessa järjestelmässä rahat menisivät pääasiassa sotilasyksiköille. Kansalaisarmeijalle annetaan jonkin verran pullan jakamiseen (ei varmaan tarvitse muuttaa nykyisestä) ja eliittijoukolle varusteiden tuottamiseen (pikainen lasku, joka on luultavasti ihan päin prinkkalaa antaisi noin 80k raaka-ainekulut, jos 10 sotilaalle annetaan 1500w edestä pyssyjä päivittäin kuukaudessa). Jos oletetaan, että armeija operoi neljä kertaa viikossa 15 sotilaan voimin ja jokainen iskee 400w, kuukaudessa opsupyssyihin kuluisi raahaa sellaiset 60k.

Eli jos oletetaan valtion tuloiksi 2M, sellainen 1,8M jäisi yksityisille sotilasyksiköille. Tämä on kuitenkin täyttä jossittelua ja todelliset rahatarpeet ilmenevät vasta, kun asiaa pohditaan tarkemmin. On nimittäin mahdotonta arvioida, miten paljon armeijan operaatiopyssyt kiinnostavat armeijaan kuulumattomia.

Tämän artikkelin tarkoitus ei ole toimia valmiina mallina Suomen puolustusvoimauudistukseen vaan se on lähinnä pohdiskelua mahdollisesta mallista. Toivottavasti joku ottaa kopin ja jatkaa ideointia!

ps. Ja nuo laskut ovat tosiaan hyvin pikaisia puolihuolimattomasti tehtyjä laskuja, jotka toivottavasti ovat edes vähän sinne päin. En ota vastuuta laskujen vääryydestä!