[WF] Analyysi ja poliittista satiiria

Day 873, 08:15 Published in Finland Finland by Kenturio
Sisällysluettelo
Pääkirjoitus
Analyysi leivän hinnasta
Ydinsyksy, osa 1

Pääkirjoitus
Hyvä lukija, tervetuloa lukemaan Workers Friendin 23. numeroa. Tällä kertaa on tarjolla pieni talouskatsaus, joka käsittelee eritasoisten leipien hintoja, sekä Ydinsyksy-nimisen tarinan ensimmäinen osa. Ydinsyksy on kaukaiseen tulevaisuuteen, syksyyn 2010 sijoittuvaa poliittista satiiria. Otan mielelläni vastaan palautetta tarinasta, sillä en ole koskaan ennen kirjoittanut tarinoita eRepublikissa. Lisäksi olen pahoillani siitä, ettei tämä lehti sisällä yhtäkään kuvaa.

Analyysi leivän hinnasta
Tällä hetkellä eSuomessa saa lahjoja ostamalla yhden wellness-pisteen hintaan 1.52 FIM. Henkilön kannattaa aina paikata lahjoilla se wellnessinpuute, jota heidän ostamansa ruoka ei paikkaa.Mutta minkätasoista ruokaa kannattaa ostaa? Esitän tässä laskelmia, jotka vastaavat em. kysymykseen niille, jotka pitävät wellnessinsä sadassa. Heille ruoka antaa wellnessiä noin puolet laatutasostaan. Yhden wellness-pisteen hinta on siis seuraavanlainen:
Q1-leivällä 0.98 FIM (mutta sillä voi kasvattaa päivittäin welluaan vain noin puoli pistettä. Yksi leipä maksaa siis 0.49 FIM). Se on halvempaa kuin lahjoilla.
Q2-leivällä 2.18 FIM. Se on kalliimpaa kuin lahjoilla.
Q3-leivällä 2.57 FIM. Se on kalliimpaa kuin lahjoilla.
Q4-leivällä 2.88 FIM. Se on kalliimpaa kuin lahjoilla.
Q5-leivällä 3.19 FIM. Se on kalliimpaa kuin lahjoilla.

Mitä tästä opimme? Sen, että nykytilanteessa kannattaa ostaa vain Q1-leipää ja paikata loput lahjoilla pitäen wellnessinsä 99.5, eli päivittäin nostaa sen tasan 99 ja sitten antaa leivän tehdä tehtävänsä. Tilanne oli hieman toisenlainen muutamia päiviä sitten, jolloin oli Kansan ruoka 2:n Q2-leipää myynnissä. Se oli halvempaa kuin lahjat. Firma on kuitenkin ilmeisesti jäissä Ommin sotaretken seurauksista johtuen.

Seuraavaksi laskelmia, millä hinnalla kunkin tasoisten tehtaiden pitäisi myydä leipiänsä, jotta niitä kannattaisi ostaa. Laitan mukaan myös tiedon, paljonko itse voisin saada palkkaa maksimissaan kyseisenlaisessa yrityksessä nykyisillä viljan hinnoilla eSuomessa. Vertailukohteeksi kerron, että saan tällä hetkellä Q5-asefirmassa palkkaa 28 FIM päivässä, vaikka pomoni riistää minulta hävyttömät prosentit.
Tässä niitä lukuja:
Q2: 1.52 FIM/kpl, palkkaa 13.8627 FIM
Q3: 2.28 FIM/kpl, palkkaa 13.8627 FIM (Tästä huomaamme, että palkka on joka tasolla sama, joten en merkitse sitä myöhempiin. Sitä paitsi, miksi mennä korkealaatuiseen firmaan, jos ei saa parempaa palkkaa)
Q4: 3.04 FIM/kpl
Q5: 3.8 FIM/kpl

Tämä ilmaissee, ettei nykytilanteessa ole kannattavaa perustaa suuremman laatutason ruokayrityksiä, tai olla sellaisen asiakas, varsinkaan jos ne yrittävät tuottaa voittoa ja ostavat viljansa eSuomesta. Tilanne muuttunee kuitenkin, kun V2 tulee, sillä siinä ei enää ole lahjoja.

Ydinsyksy, osa 1
Kenturio, Punaisen Yhteisrintaman puheenjohtaja oli matkalla puolueiden puheenjohtajien yhteiseen kokoukseen. Matkatessaan hän muisteli aikaa ennen kuin V2 tuli. Silloin ei vielä ollut edes ollut näitä tulevaisuuden ihmeitä, kuten pelaajaa älykkäämpiä botteja ja valoa nopeampia matkalippuja, jollaisella Kenturio nytkin matkusti.

Hän saapui kokoukseen, ja 3 muuta puheenjohtajaa jo olivatkin siellä. Kenturion astuessa sisään Q3-kokoussaliin Suomen Oikeistolaisen Riistäjäpuolueen PJ Tolius sanoi juuri Teknokraattisen Puolueen botti-PJ Rowboatille: ”Ei, minä en ole multi. Nimeni muistuttaa täysin sattumalta eräistä muinaisista oikeistoaktiiveista käytettyä nimitystä.” Hän kääntyi Liberaalin Edistyspuolueen puheenjohtajaan, Lepakkoon päin. ”Sano tuolle botille, etten ole multi.”

Täysin LEPin puolueohjelman mukaisesti Lepakko julisti (käsiään torjuvasti kohottaen): ”Minulla ei ole minkäänlaista mielipidettä asiasta!”

Tähän Rowboat saattoi vain lakonisesti todeta: ”Hitlerkin piti siitä, että LEP.”

Kenturio istui muiden seuraan Q2-pöydän ääreen. ”Mennään asiaan”, hän sanoi.

Lepakko nousi seisomaan ja alkoi puhua. ”Hyvät herrat, minun täytyi kutsua teidät koolle, koska kansallissankarimme Okkius on jälleen lopettanut pelaamisen, eikä minulla tai puolueellani ole minkäänlaista mielipidettä siitä, kuinka asian suhteen pitäisi toimia.”

Kenturio katsoi Toliusta murhaavasti ja alkoi puhua. ”Hän siis viimein masentui, kun hävisi presidentinvaalit oikeistolle kuusi kertaa peräkkäin.”

Kenturiosta välittämättä Tolius sanoi: ”Väkilukumme laski siis tasan neljäänkymmeneen. Kussakin puolueessa on nyt yhtä monta jäsentä.”

Kenturio puuttui puheeseen: ”Me tarvitsemme lapsia! On rekryämisen aika.”

Rowboatillakin oli mielipide asiaan: ”Lapset ovat eri.”

Tolius vetosi kuitenkin lakiin: ”Muistanette, että eduskunta kielsi rekryämisen jo kesäkuussa meidän puolueemme aloitteesta.”

Lepakko totesi tyynesti: ”En kommentoi asiaa. Sen sijaan olisin kiinnostunut siitä, miksei kokouksessa tarjota ruokaa.”

Kenturiolla oli vastaus valmiina: ”Kuten tiedät, Oikeistohallitukset ovat varsin ahkerasti hyökkäilleet eVenäjälle, ja itsenäisyys on mennyt 7 kertaa nyt puolen vuoden aikana. Noh, nyt viimeisen ydinsodan jäljiltä on ydinsyksy pilannut medium-viljasatomme. Nälänhätä uhkaa vähiä kansalaisiamme!”

Tarina tulee jatkumaan, jos kukaan sanoo siitä jotain positiivista.

Kenturio,
Punaisen Yhteisrintaman finanssivastaava.