Join the new world

[Apologies for my international readers, this article is again only in Finnish. You can, however, probably grasp the message from the headline.]

[01:08:42] (Temski) sä leikit sun politiikkahiekkalaatikolla vaa

Iltaa, ystävät hyvät.

Kuten otsikosta voinee päätellä, olen jälleen asettunut ehdolle presidentinvaaleihin. Ennen sen syvempää kampanjaesittelyä tahdon kuitenkin keskustella hieman eduskunnan toimivaltuuksista ja niiden käytöstä.

Usein voi lukea artikkeleiden kommenttiosioista, kuinka toivotaan jotakin asetusta tai lakia toteutuvaksi. Se on hyvä, ja kehotankin kansalaisia ottamaan yhteyttä puolueensa kansanedustajiin lakiehdotuksien tai -ideoiden esiinsaattamiseksi ja eteenpäin viemiseksi. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa aiheesta artikkeli, jolloin varmasti noheva kansanedustaja sen sieltä poimii keskusteluun mikäli aloitetta kannattaa ja sen kokee tarpeelliseksi.

Silmiinpistävää näissä toivomuksissa kuitenkin ainakin viimeaikoina on ollut niiden esittäjien asema kansanedustajana. On haettu eduskuntaan ja sinne pääsystä vastaanotettu palkkio (joka mielestäni on liian iso ja/tai helposti saatava, mutta tämä on erillinen aihe), muttei kyseisessä asemassa halutakaan toimia aktiivisesti - edes aiheiden suhteen, joita itse vaatii toteutetuksi. Lienee siis paikallaan jälleen muistuttaa eduskuntaa sen toimivaltuuksista.


Eduskunta on erepubliklaisessa demokratiassa (tai joissain diktatuureissa) ylin päättävä toimielin, joka voi tehdä suvereeneja päätöksiä asiassa kuin asiassa. Eduskunta voi kenenkään estämättä käynnistää haluamastaan aiheesta keskustelun ja myöhemmin mittauttaa sen kannatuksen äänestyksellä. Eduskunta voi äärimmillään äänestää vaikka valtion kansalliseläimeksi kirahvin, jos se moisen katsoo sopivaksi. Kukaan ei teitä siinä voi estää. Myös äänestykset, jotka ovat presidentin toimivallan alla, äänestytetään eduskunnan kautta. Mikäli presidentti ei tiettyä toimenpidettä suostu tekemään, on eduskunnalla käytössään mekanismi presidentin viraltapanon suorittamiseksi kaksinkertaisella enemmistöllä (käytännössä tämä vaihtoehto kuitenkin kaatuu usein aktiivisten presidenttiehdokkaiden puutteeseen).

Totta kai, päätöksillä on aina myös seurauksensa, kuten olen tavannut sanoa. Eduskunta voi päättää mitä tahtoo, mutta kaikki päätökset johtavat tiettyyn lopputulemaan. Se on hyvä pitää mielessä. Sitten muihin aiheisiin.

Vaalikampanja
Tiedossa on jälleen samaa vanhaa Jullea, joskin muuttuva pelimekaniikka vaatii osakseen tiettyä huomiota. Ohessa muutamia pääteemoja.

Läpinäkyvyys
Kuten aiemmillakin kausillani, tulee kansalla olemaan minut valittaessa mahdollisuus seurata kirjanpitoa reaaliaikaisesti sen muodostuessa läpi kauden. Esimakua etsivä löytää vaikkapa edellisen kauteni kirjanpidosta maaliskuulta.

Ulkopolitiikka
Tämän suhteen ei tiedossa ole kovin radikaaleja muutoksia, joskin uudet resurssit vaikuttanevat maailmanpolitiikkaan ja sen liikkeisiin. Linja on pysyä vakaasti Pacificassa ja uudistaa sen rakenteita: nykyisellään liittoumalla ei ole toimivaa perussopimusta kevään sekoilun jäljiltä. Uusia jäseniä en ottaisi mukaan ilman todella painavia perusteita.


Liittoumatasolla Latvia on viime aikoina sotinut jokseenkin epäonnistuneesti Liettuaa vastaan. Puheissa on ollut jonkinnäköistä operaatiota valtion auttamiseksi. Samaan aikaan Unkari, Yhdysvallat ja Puola toteuttivat yhdessä Argentiinan ja myöhemmin Portugalin kanssa yhteishyökkäyksen Espanjaan menestyksekkäästi. Tulevalla kaudella pyritään löytämään ratkaisu näistä kahdesta ainakin Latvian konfliktiin. Iberiaan on tarkoitus jäädä pidemmäksi aikaa.

Ulkoministerin salkun hoidan itse.

Puolustuspolitiikka
Nykyisellään Suomi on sotinut harjoitussotia sekä Norjan että Viron kanssa. Näillä näkymin ainakin Norjan kanssa sota jäisi näiden toivomuksesta joksikin aikaa tauolle. Tavoitteena on neuvotella jatkosta mahdollisimman pikaisesti - uudet bonarit saman valtion alla hyödyttävät lopulta molempia. Virossa on ollut joitain sisäpoliittisia ristiriitoja, mutta asian ei pitäisi juuri Suomen suunnitelmiin vaikuttaa. Vähintään toinen sota pyritään säilyttämään, mieluiten toki molemmat - riippuen hieman Latviankin tilanteesta.

Puolustuspolitiikkaa hoitaa, kuten jo tuttua, Loordi Mörkö, joka on tehnyt erinomaista työtä sotien ajoitusten varmistelussa presidenttien toilaillessa ja nukkuessa yli hyökkäysten.

Talous
Vihdoin myös Pluto havahtui järjestämänsä resurssisodan tuloksiin ja implementoi uudet bonukset. Lentokoneita saamme ainakin vielä toistaiseksi odottaa, mutta veroja uudelle tuotannonalalle voimme jo asettaa. Eipä siis liene enää kauaa. Eduskunnassa on jo käyty keskustelua lentokoneiden verotuksesta, mutta toistaiseksi lopputulemaan ei olla päästy. Se on joka tapauksessa kuitenkin edessä, todennäköisesti päätös olisi hyvä tehdä heinäkuun aikana.

Myös muuta verotusta olisi jollain tasolla hyvä tarkistaa. Suomen verotulot ovat tippuneet noin 14 000 markan päivittäisen saldon tuntumaan. Mahdollisesti voittaessani vaalit tulen esittämään eduskunnalle vaihtoehtoisia budjetteja eri veroasteilla. Lanseeraamani perustulokokeilu on nähtävästi ollut menestys ja tulee näillä näkymin jatkumaan, toki riippuen eduskunnan tahdosta.

Hoidan jälleen myös valtiovarainministerin salkun itse.

Hallitus
Tarkempi kokoonpano on vielä muotoutumassa, mutta koontilista näyttää tällä hetkellä seuraavalta:
Presidentti: Julle
Varapresidentti: Otus Leucotis
Neuvonantaja: 9axel5
Sotaministeri: Lord Morgoth Bauglir
Ulkoministeri: Julle
Valtiovarainministeri: Julle
Kiintiöorganisaatio: Enwrath

- Julle