Resurssien uusjako - pohdintaa

Day 2,622, 05:51 Published in Finland Finland by TheJuliusCaesar

[Apologies for my international readers, this article is only in Finnish]


eMaailman resurssijako menee uusiksi. Uudistuksen kulku on pääpiirteissään ansiokkaasti jo selostettu Unioni-edustaja Ruben Laguksen toimesta tämän omassa lehdessä. Suosittelen tutustumaan kyseiseen artikkeliin ennen kuin jatkat tämän ideoinnin lukemista. Kyseessä on Suomen tulevaisuutta hyvinkin pitkälle määrittävä uudistus, joten prioriteettimme tulee miettiä tarkkaan ja järkipohjalta.
Alueita Suomella on kuusi, joista pääkaupungissa (Etelä-Suomi) tulee olemaan ennalta määritetty fish-ruokaresurssi. Näin ollen valittavana on viisi bonusta jäljelle jääville alueillemme. Talobonukset hylkäisin suoraan. Ruoka- ja asebonukset ovat huomattavasti merkittävämpiä niin valtion verotuloille kuin jokaiselle tehtaanomistajalle. Ruoka- ja asetehtaita sekä näiden raaka-aineita tuottavia laitoksia on myös Suomessa monikymmenkertasesti talotehtaisiin verrattuna. Mistä siis aloittaisimme?

1. Saltpeter (25kpl)
2. Oil (30kpl)


Lähtisin liikkeelle asebonuksista, sillä näitä on vähemmän kuin ruokabonuksia - ja näin kyseisistä resursseista tullaan käymään kovin kilpajuoksu. Noin yleensäkin aseteollisuuden katsotaan olevan tuottavampaa ja suuremmassa roolissa kuin ruokateollisuuden. Isoista valtioista suurin uhka Suomelle tulee jatkossakin olemaan Puola. Onkin siis loogista tarkastella mitä resursseja Puola on valinnut prioriteeteikseen. Kolme ensimmäistä ovat aseresursseja. Rubberin ollessa harvinaisin, en usko Suomen tahtovan sitä tavoitella edes siinä tapauksessa, että Puola saa kyseisen resurssin. Harvinaisimman aseresurssin hankkiminen houkuttelisikin mitä todennäköisimmin onnenonkijoita muualta maailmasta.


Kaikista loogisimmat vaihtoehdot kahden ensimmäisen alueen prioriteeteiksi olisivat siis saltpeter sekä oil. Olisikin ensiarvoisen tärkeää saada mahdollisimman nopeasti napattua kyseiset kaksi asebonusta. Järjestyksen tulisi näiden kahden osalta olla harvinaisemmasta yleisempään. Kaikista harvinaisimpia bonuksia en suosittele priorisoimaan, sillä nämä ovat Puolan ja Serbian kaltaisten maiden ykköstavoitteita. Mikäli jostain syystä saisimme Rubber-bonuksen alueillemme, joutuisimme todennäköisesti toistuvasti suurvaltojen hyökkäyksien kohteeksi. Esimerkiksi Ranska on kokenut kyseisen kohtalon pelin alkuaikojen resurssijaosta lähtien. Myöskään kaikista yleisimpiä en lähtisi tavoittelemaan, sillä aluminium sekä iron tulevat suurella todennäköisyydellä olemaan juuri niitä resursseja, joita Puolalta puuttuu. Kuitenkin nämä kaksi lienevät saltpeterin ja oilin jälkeen jollain tasolla järkevimmät valinnat tavoiteltaviksi aseresursseiksi.

3. Grain (53kpl)
4. Cattle (67kpl)
5. Fruits (80kpl)


Tämän jälkeen voitaisiin keskittyä ruokabonusten haalimiseen. Jokaisella valtiolla tulee valmiiksi olemaan pääkaupungissaan ruokaresurssi, joka nostaa ruokabonuksemme 20 % tasolle. Tämän lisäksi jos onnistumme hankkimaan yllä mainitut kolme resurssia, pitäisi Suomi hallussaan neljää ruokabonuksen antavaa aluetta nostaen bonustasomme 80 %:iin. Ruokaresurssit eivät ole yhtä tavoiteltuja kuin aseresurssit, joten kyseisiä resursseja voi alueille priorisoida suhteellisen turvallisin mielin.
Yllämainittujen aluepriorisointien toteutuessa Suomi saisi haltuunsa 40 % asebonukset ja 80 % ruokabonukset kuitenkin niin että välttäisi kaikista harvinaisimmat resurssit. Itse pisteiden keräykseen ja sen suunnitteluun en tahdo juurikaan ottaa kantaa, vaan jätän sen WLO:n hallituksen mietittäväksi. Toki mielelläni autan suunnittelussa jos sitä pyydetään. Mikäli keräämme resurssitokeneja yli tuon tarvitsemamme kuusi kappaletta, voitaisiin niitä lahjoittaa vaikkapa Venäjälle, Yhdysvalloille (joilla alueita on yli 50), muille liittolaisille tai jopa Ruotsille hyväntahdoneleenä.

Kommentoikaa rohkeasti jos tulee jotain mieleen, vähän tällaista ajatusten virtaa tänään.
- Caesar