Join the new world

Rauhamaen bunkkeri-sarja on palannut tauolta. Kuten jotkut saatavat tietää, sarjassa esitellään Kansallidemokraattisen puolueen suurinta salaisuutta: Rauhamaen bunkkeria. Samalla tapaamme KDP:n jäsenia ja kysymme heidän mielipiteitään ajankohtaisista asioista. Jos haluat tutustua aiempiin retkiin bunkkerin suljettujen ovien taakse, klikkaa alla olevia linkkejä.

Sarjan ensimmäinen osa
Sarjan toinen osa
Sarjan kolmas osa
Sarjan neljäs osa

Aloittakaamme. Rauhamaen bunkkeri sijaitsee muille puolueille tuntemattomassa paikassa, jota emme valitettavasti voi paljastaa. Joskus satunnaiset matkaajat kuitenkin törmäävät patikointiretkillään kaikkein pyhimpääme, mutta onneksi tunkeutujien varalta on bunkkerissa suuret lukot ja valppaat portsarit.



Bunkkerin avaimet ovat jäseniemme etuoikeus. Yleensä ne pysyvät visusti tallessa, mutta joskus jokaiselle voi sattua inhimillinen virhe ja avaimet jäävät jonkun julkisen paikan, kuten baarin pöydälle. Tästä pääsemmekin viimeisimpään avainten hukkaajaan ja tämänkertaiseen haastateltavaamme, puolueemme uuteen jäseneen Eriukseen. Tapaaminen järjestettiin bunkkeirin etuaulassa, mutta rangaistuksena huolimattomuudesta haastateltavalle, tulin tahalleen tunnin myöhässä. Toivottavasti hän ei ole vihoissaan pieniestä kepposestani


Bunkkerin aula

Tervehdys Erius, anteeksi myöhästyminen. Koska aika on kortilla, menkäämme suoraan kysymyksiin.

Kertoisitko lukijoillemme aluksi hieman historiastasi Erepublikin parissa, miten löysit peliin ja kuinka olet viettänyt aikaasi sen parissa? Mitä teet nykyään?

Erius: Löysin pelin Travian.fi foorumien kautta. eSuomen ollessa vielä eNorjan vallan alla ryhtyivät harvat silloiset pelaajat rekryämään aktiivisesti kaikilla tuntemillaan foorumeilla uusia pelaajia pelin pariin, jotta eSuomi saataisiin vapautettua. Uusia pelaajia liittyikin peliin noin 5000 kappaletta ja suomalaiset pitivät hetken aikaa koko eNorjan imperiumia hallussaan, ennen kuin saivat eSuomen itsenäiseksi. Tuota baby boomia kutsuttiin (ja kutsutaan) suomalaisten Suureksi aalloksi.

Itse aloitin pelin eBritanniassa. Näin sen parhaaksi aloituspaikaksi, koska siellä puhuttiin englantia ja halusin muutenkin kehittää kielitaitoani. Tarkoitukseni oli odottaa ja kasvattaa varojani sitä hetkeö varten, kun itsenäisyyssota eSuomessa alkaisi. eBritanniassa ehdin luoda hiukan phojaa tulevalle poliittiselle uralleni liittymällä UKRP puolueeseen (United Kingdom Reform Party) ja pyrkimällä Oxfordin pormestariksi (pelimekaniikka oli kovin erilainen noina päivinä...). Näissä pyrkimyksissä en onnistunut, vaan palasin pian Suomeen taistelemaan veljieni rinnalla itsenäisyydestä.

Suomi itsenäistyi, mutta lukuisten bugien takia päätin lopettaa pelin. Muutaman kuukauden kuluttua kuitenkin innostuin uudelleen Travian.fi foorumien kautta tuntemani Okkius Pyromaniuksen pyrkiessä eSuomen presidentiksi (mainittakoon, että hänen silloin kilpailu kumppaninsa oli nykyinen presidenttimme Erwin Schauman). Ajattelin, että vähintä mitä vanhalle ystävälle voin tehdä on, että käyn äänestämässä häntä presidentiksi. Tuo äänestysreissu venyikin sitten melkein parin vuoden mittaiseksi yhtäjaksoiseksi sessioksi.

Koska muu vastaukseni hiukan venyi, niin totean lyhyesti, että toimin nykyisin eSuomen Ulkoasiainministerinä. Tämän lisäksi auttelen kansainvälisen White Lion Order - järjestön toiminnassa ja toimin eräänlaisena neuvonantajana Singaporen, Filippiinien ja Malesian politiikassa.


KDP on sisustanut bunkkeria erilaisin taideteoksin

Hienoa, moni tietää sinusta nyt varmasti paljon aiempaa enemmän. Entäs kuinka ja miten löysit tiesi juuri Kansallisdemokraattiseen puolueeseen?

Erius: KDPn kasvua ja kehitystä olen seurannut sen synnystä asti. Kuuluin aivan ensi pelihetkinäni aikoinaan mm. KDPn edeltäjän, IKPn (Isänmaallinen Kansan Puolue) riveihin. Nyt kuukausi sitten tapahtunut liittymiseni KDPhen oli monelle eSuomalaiselle varmasti hämmentävä kokemus, sillä minut tunnetaan juuri kovana vasemmistolaisena pelin parissa (aina anarkistista kommunistiin). Olen kuitenkin oikeassa elämässä enemmän oikeistolainen, ja siksi siirtyminen ei tuottanut juuri minkäänlaisia vaikeuksia.

KDPtä olen aina pitänyt eSuomen puolueista kaikkein potentiaalisimpana. Yhtenäinen tapa ajatella ja toimiva puoluekoneisto ovat herättäneet minussa aina tiettyä kunnioitusta, vaikka olisinkin ollut poliittisesti heidän vastustajansa. Pelattuani jo parisen vuotta tätä peliä en kuitenkaan eSuomeen palattuani (vietin pitkän tovin ulkomailla) jaksanut enää luoda uutta vasemmistopuoluetta eSuomen puoluekentälle tai lähteä ajamaan jonkin puolueen asiaa. Tästä syystä päätin liittyä KDPhen, sillä aktiivisen ydinjoukon ansiosta en ole yksin ajamassa puolueen asiaa. Täällä saan rauhassa viettää eEläkepäiviäni.

Mukavaa kun löysit tiesi KDP:hen. Millaisena pitäisit puolueen nykyisen tilan, olisiko tulevaisuutta ajatellen puolueella jotain parannettavaa?

Erius: Aina on parannettavaa. Valitettavasti puolue koki kovan kolauksen pitkäaikaisen ja kokeneen ollizun erottua puolueesta. Tämä ero järkytti jokaista jäsentä ja synnytti paljon keskustelua. Hyväksyimme tämän kuitenkin ja toivotimme vanhalle ystävälle ja veljelle onnea tulevaisuuteen, mitä hän tuleekaan tekemään.

Puolue kaipaa mielestäni ryhtiliikettä. Aineksia vaikka mihin löytyy ja sen olemme osoittaneet aiemmin käytännössä dominoimalla eduskuntaa (olemme monesti saaneet kaikista puolueista eniten kansanedustajia EKhon). Viime vaaleissa koimmekin kovan tappion LEPin ja CoPin napatessa yli puolet kaikista kansanedustajan paikoista. Tällä saralla puolueen, jolla on aktiivinen ydinjoukko ja hyvin rasvattu puoluekoneisto, on mahdollista ja tarvetta petrata.

Myös yhteisten linjauksien tekemisessä on ollut selkeitä hankaluuksia (nämä syyt osiltaan johtivat ollizun eroamiseen). Näistä en puhu sen enempää, koska ne ovat puolueen ja sen jäsenistön oma asia.


Aulaa koristavat useat upeat maalaukset

Mitä mieltä olet muista puolueista ja ylipäätäänsä puolueiden (mukaanlukien KDP) välisistä suhteista? Mitä odotat tulevaisuudessa tapahtuvan?

Erius: Monet näkevät puoluepolitiikan saatanallisena (vai pitäisikö sanoa "perkeleellisenä") asiana - vitsauksena koko eSuomelle. Itse näen sen mielenkiinnon ja peli-ilon tarjoajana. Puolueiden ja yksilöiden ei tarvitse olla samaa mieltä kaikesta. eSuomessa ollaan lukuisia kertoja aiemminkin osoitettu, että riita ja flamesota saadaan aikaiseksi ihan ilman puoluepolitiikkaakin - sellaisesta puoluepolitiikkaa on siis sinänsä turha syyttää. Vika riitelystä ja solvauksista on aina ihmisissä - ei puoluepolitiikka ajattelussa.

Mielestäni puolueiden ei tarvitse olla sen suuremmissa ystävyyssuhteissa toistensa kanssa elleivät ne edusta samaa ideologiaa ja samaa ajattelumallia. Esimerkiksi LEP koostuu yksilöistä - KDPn ei mielestäni tarvitse sen suurempia suhteita LEPiin luoda vaan sen yksilöihin, jos näiden ajatusmalli vastaa omaamme tai on lähellä sitä. Puolueiden on tarkoitus olla erimieltä. eSuomen historiassa on nähty lukuisia kertoja, kuinka suuren vaaran ja uhkan aikana koko kansa on yhdistynyt sinivalkoisen lipun taakse erimielisyyksistään huolimatta ja puolustanut tätä maata. Puolueiden välillä tulee olla eroja ja niiden tulee keskustella. Tiettyjen asioiden on kuitenkin aina mentävä riitelyn yli ja oltava tärkeämpää kuin oman puolueen kanta. Ja tämän suomalaiset ovat aina ymmärtäneet.

Siirtykäämme puoluepolitiikasta yleisimpiin asioihin. Millaisena pidät eSuomen valtion nykyistä tilaa? Taloudessa parannettavaa vaiko armeijan toimintaa tehostettava kenties?

Erius: Populaatio. Muuta ei oikeastaan tarvitse sanoa. eSuomen suurin ongelma on aina ollut ja on edelleen todella pieni popula. Valtio toimii muuten varsin hyvin eikä valittamista juuri ole (paitsi ainahan toki anarkiaakin voisi kokeilla 😎). Väestömme on vain niin kovin pieni, ettemme valtiona juuri pysty mihinkään - olemme kovin riippuvaisia liittolaisistamme jos joudumme vahvemman vallan kohteeksi. Toki olemme uskollisia ja meidät tunnetaan luotettavina liittolaisina, mutte sotilaallisesti emme pysty suurta apua tarjoamaan liittolaisillemme. Tämä ongelma taas ei korjaannu millään muulla kuin rekrytoinnilla. Kansa pitäisi saada rekrytoimaan uusia pelaajia, vaan johan se on nähty, etteivät jaksa (laiskoja paskoja...).

Talouskysymykseen on puutu sen tarkemmin, koska en ole alanammattilainen. Sotilaspuolella taas armeijan iskukyvyssä on toki parannettavaa ja tästä oli paljon puhetta viime kaudella. Aivan aluksi kyseenalaistin nykyisen puolustusministerimme Gabriel Lavanchen pystyvyyden hommaan (enemmän pitkän poissaolon kuin pätevyyden takia), mutta ennen pitkää tajusin, että hän on mies paikallaan uudelleen järjestelemään eSuomen armeijaa.

Nykyään on ollut paljon puhetta ulkopolitiikasta, mitä mieltä itse olet maailman tapahtumista? Miten haluaisit Suomen tekevän jatkossa jos muutokset jatkuvat, millainen ulkopolitiikka olisi maallemme edullisin?

Erius: Sekavaa menoahan on riittänyt jo muutaman kuukauden ajaksi. Epävarmuus ja jännitys ovat vallinneet maailman politiikassa - ei ole osattu arvata, millaiset tulevat liittoumajaot ovat. On odotettu pelolla ja uteliaisuudella sitä, mitä tuleman pitää. Nyt liittouma-asetelmat ovat alkaneet vakiintua; kolme suurta liittoa dominoivat maailman politiikkaa. Nämä ovat PanAm, EDEN ja NWO (jolle pohditaan uutta ja virallisempaa nimeä). Jäsenmaat ovat hyvin pitkälti vakiintuneet, tosin EDEN - NWO akselilla vielä taistellaan mm. Ruotsin lojaaliudesta. Ruotsin suunnalta on tullut välillä vähän vaikka minkälaista tietoa heidän uskollisuudestaan, mutta toistaiseksi he ovat edelleen EDENin jäsenmaa.

Uusi asetelma on mielenkiintoinen ja tuo monia ulkopoliittisia haasteita eSuomelle. Joudumme väkisinkin luomaan uusia suhteita ja yrittämään ylläpitää vanhoja, eivätkä asiat ole enää niin mustavalkoisia. Kahden superliiton ajat ovat ohi ja olen henkilökohtaisesti huojentunut siitä että asiat ovat näin. Ulkopolitiikka on paljon mielenkiintoisempaa seurattavaa näin.

Tähän saakka ajettu linjaus on toiminut ja Suomi on säilyttänyt uskottavuutensa ulkopoliittisella kentällä (toisin kuin esim. Ruotsin uskottavuus on satunnaisten kiukunpuuskien ja äksyilyn takia kärsinyt) ja olemme pysyneet yhdessä noista kolmesta liittoumista. Tähän saakka olemme siis selvinneet varsin hyvin, mutta ongelmiakin on ollut. Olemme epätietoisia siitä, tuleeko yhteistyöstämme Venäjän kanssa mitään tai pääsemmekö edes swappailemaan regioneja heidän kanssaan. Heidän uusi hallintonsa ei ole edennyt lainkaan näiden asioiden suhteen ja neuvoteltuani heidän v-MoFAnsa kanssa sovimme, että asia laitetaan alustavasti jäihin. Näin ollen Venäjä suhteet eivät olekaan niin lämpimät mitä viime kaudella yritettiin luoda.

Myös Baltia on meille täysi arvoitus. Toisaalta haluaisimme yhteistyötä virolaisten kanssa (ja he haluaisivat meidän kanssamme), mutta virolaisilla ja latvialaisilla ollessa erittäin kylmät välit olemme varsin ikävässä välikäden roolissa. Latvia on Pro-EDEN ja velvollisuutemme on tukea heidän pyrkimyksiään, mutta toisaalta virolaisten silmään kuseminenkaan ei ole mitä mieluisin vaihtoehto.

Ruotsi on myös vielä kysymysmerkki, kuten aiemmin mainitsin. Entinen ystävä voi muuttua hyvinkin äkkiä viholliseksi. Aivan kohtuuton spekulaatio ei kuitenkaan ole tarpeen, sillä Ruotsi on edelleen EDENin jäsen ja toistaiseksi siis liittolainen. Silti, mikäli Ruotsi muuttuu viholliseksi, niin pahimmillaan Suomen jokainen rajanaapuri kääntyy meitä vastaan (ellemme saa pidettyä hyviä välejä sekä Venäjän että Viron kanssa). Tästä syystä ulkopolitiikkamme tulee olemaan todella haasteellista.

Tällä hetkellä uskallan sanoa, että kun nyt olemme päättäneet pysyä EDENin rinnalla, niin pysymme loppuun saakka. Puolan presidentti on kuulemani mukaan töräyttänyt, että jos Suomella ja Puolalla olisi rajaa keskenään, niin hän olisi jo hyökännyt Suomen kimppuun. Tämä kertoo siitä, ettei meillä ole juuri varaa valita liittouman suhteen. Olemme olleet hyvin liittoumauskollinen tähänkin saakka, niin olkaamme nyt - ainakaan luotettavuutemme ei tule kärsimään tästä.

Kiitokset haastattelusta, Nyt voitkin jatkaa kiireistä päivääsi, me taasen jatkamme seuraavan haastateltavamme pariin. Hän varmaan odottaakin meitä jo bunkkerin kirjastossa. Näkemiin!


To be continued...