Presidentillistä proosaa - Erwin Schauman!

Day 1,170, 03:00 • Published in Finland Finland • by Erwin Schauman


To English readers: this is yet another article fully in Finnish (boo! Hiss!) that contains my announcement for running for Presidency of Finland (BOO! HISS!). Apologies for forcing you to behold the words of a language much superior than what you speak. It must be blinding to look at the heavenly beauty of the Finnish language!

Still, feel free to vote if you can find the button (rea😛 I'll come to your house and murder you if you don't vote)!





Soundtrack: http://www.youtube.com/watch?v=21wEdHXtBMk

Tervehdys eSuomen jalo(viina) kansa,

Minulla on ollut suuri kunnia tulla valituksi Liberaalin Edistyspuolueen presidenttiehdokkaaksi tulevissa vaaleissa helmikuun toisena päivänä. Päivämäärä on henkilökohtaisesti sikäli nostalginen, että toimin uljaan maamme presidenttinä edellisen kerran tasan kaksi vuotta sitten! Niin se aika kuluu...

Koska ihan kaikki eivät minua välttämättä enää muista (tai halua muistaa), ehkä pieni kertaus ja matka memory lanella on paikallaan. Skipatkaa artikkelin loppuun, jossa esittelen vaaliteemani, ellei tämä osio kiinnosta!

HISTORIIKKI




Synnyin eSuomessa kuudes syyskuuta, herran vuonna 2008. Aikaa voidaan pitää eSuomen kulta-aikana, sillä maamme oli silloin pelin aktiivisin ja Sovereign Finland, itsenäisyyttä Norjan vallan alta ajava puolue, oli pelin suurin puolue yli 1500 jäsenellään, samoin kuin IRC-kanavamme oli suurempi kuin kaikkien muiden yhteensä.

Liityin peliin suurten massojen mukana päämääränäni eSuomen vapauttaminen Norjan ikeestä, mistä syystä käytinkin aloitusrahani unkarilaisen Q1 rihlapyssyn ostoon, jota ei tietenkään voinut käyttää kuin vasta kuukausi myöhemmin koska sotamoduulia ei ollut olemassa. Ensimmäisinä viikkoinani kirjoittelin Norjan vastaista propagandaa vanhaan lehteeni, mutta muuten en osallistunut toimintaan sen aktiivisemmin. Syyskuun lopussa liityin eSuomen IRC-kanavalle, kyllästyttyäni päättäjien saamattomuuteen, tahtonani tiedustella miksei eSuomi ole jo itsenäinen.

Veemäisen asenteeni ja vahvojen kannanottojeni takia minut nimitettiin surullisen kuuluisaan itsenäisyyskomissioon, jonka tarkoituksena oli laatia puitteet eSuomen vapauttamiselle ja laatia jatkosuunnitelma itsenäisyyden jälkeen. Niitä keskusteluja voi nyt lukea foorumilta, mikäli uskaltaa. Itse en uskalla lukea, mitä kirkkoveneitä nuori minä on raapustellut.

Vaikkei itsenäisyyskomission raapustuksilla ollut lopulta merkitystä, avasi se oven politiikkaan, jossa vaikutin pitkään eSuomen vapautumisen jälkeen. Toimin itsenäisen eSuomen ensimmäisenä epävirallisena, ja sittemmin ensimmäisenä virallisena ulkoministerinä, ja jatkoin neuvotteluja eSuomen täydellisestä vapauttamisesta Norjan kanssa. Lopulta, 6.12.2008, eSuomi oli täysin vapaa ja valmis kirjoittamaan oman historiansa.


Virtuaali-liput liehuivat itsenäisyyden kunniaksi

3 kuukautta kestäneen ulkoministerikauden jälkeen hain presidentiksi helmikuussa 2009, jossa voitin vastaehdokkaani Suomen kansallissankarina pidetyn Okkius Pyromaniuksen hiuksen hienosti. Presidenttikautenani nähtiin Hupiministeriön perustaminen sekä eMaailman ensimmäisen varsinaisen harjoitussodan, Anvil'09:n, aloittaminen Norjan kanssa.

Tämän jälkeen aloinkin siirtymään pois politiikasta ja jätin tilaa nuoremmille. Toukokuussa liityin ensimmäiseen erään eRe moderaattoreita ensimmäisenä Suomen edustajana, missä jatkoinkin kuukauden ajan, ennen kuin totesin toiminnan olevan mahdotonta lahopäiden kanssa. Sen jälkeen alkoikin pitkään kestänyt virtuaali kuoleminen ja inaktivoituminen, ja ajauduin irti eSuomen toiminnasta lähes tyystin.

Jossain vaiheessa heräsin henkiin kuultuani eSuomen hyökkäyksestä Latviaa vastaan, jonka näin pahaksi ulkopoliittiseksi virheeksi suomalaisten imagon kannalta. Liityin virolaisten joukkoihin ja taistelin muutamat kerrat eSuomea vastaan demonstraationa hyökkäystä vastaan. Taistelin sen puolesta minkä näin oikeaksi, ja sitä vastaan, minkä näin eSuomelle vahingolliseksi. Edelleenkin pysyn valintani takana, sillä taisteluni oli eSuomen puolesta, ei sitä vastaan.

Ja sitten päästäänkin näihin päiviin. Vanhat naamat alkoivat herätä ja niiden mukana myös minä, ja ajatus eSuomen politiikkan liittymisestä rupesi jälleen kiinnostamaan. Tämän kauden olen toiminut taas kerran eSuomen ulkoministerinä (onkohan nyt viides kerta), ja vaikka yhteysverkosto ei ole niin laaja kuin aikoinaan, on se taas mukavasti kasvanut kauden aikana.

VAALITEEMAT




Tässä osiossa esittelen pintapuolisesti omat presidentilliset linjani (Huom! en tosin alastonkuvien muodossa. En ole avec tai Okkius).

Yritin pitää asiat lyhyinä, selkeinä ja ytimekkäinä siinä kuitenkin selvästi epäonnistuessa. Mutta toivottavasti asiat tulevat päällisin puolin selväksi.

Hallitus




Ihan ensiksi haluan sanoa suoraan, että minua ei voisi vähempää kiinnostaa puolueitten väliset skismat. Olen tuntenut lähes kaikki nykyisten puolueiden pamput niistä ajoista lähtien, kun he olivat vielä pieniä poikia ja istuivat Erwin-sedän polvella itkemässä kuinka paha PEACE tulee ja vie itsenäisyyden. Vaikea on mieltää ystäviään kilpailijoikseen.

Koska aion vaalissa edustaa itseäni, en puoluetta, yritän luoda sateenkaarihallituksen, joka koostuu eSuomen kovimmista nimistä, puoluerajoista riippumatta. Tämä vaatii selvästi paljon perseelle potkimista, uhkailua ja kiroilua, että ylipäätään saa nuo koomaan vaipuneet miehet ylös. Motivaatio tuntuu olevan monelta hukassa, ja hukka metsässä.

Mitään varmaa ei ole hallituskokoonpanon osalta lyöty lukkoon, mutta pukkaan ulos listan ennen vaaleja.

Halukkaat ottakoon rohkeasti yhteyttä minuun, ja kertokoon mitä haluavat/osaavat tehdä!
(Huom! Ei onnenonkijoille! Vain tosimiehet kelpaavat!)

Ulkopolitiikka




Kuten olen aina sanonut, presidentti ei päätä muusta kuin ulkopolitiikasta. Sisäpolitiikka verokiistoineen on enemmän eduskunnan kuin presidentin vastuulla. Ei presidentti voi olla se, jonka täytyy valvoa 24/7 päättämässä ihan kaikesta. Annetaan työrauha eduskunnalle sekä presidentille rajaamalla presidentin vastuu vain ulkopolitiikan johtamiseen ja hallinnointihenkilökunnan nimittämiseen. Näin se kuuluu olla.

Ulkopolitiikan tehtäväksi muodostuu vain yhden asian ympärille: eSuomen imagolle. Millään muulla ei ole poliittisesti niin suurta merkitystä kuin sillä, miten meidät nähdään muissa maissa. Haluan suomalaisten nähtävän luotettavana kansana, jotka ovat aina valmiit taistelemaan liittolaistensa puolesta, ja jotka eivät peräänny edes silloin, kun oma itsenäisyys on vaarassa.

Tästä syystä aion presidenttinä ottaa huomattavasti kärkkäämmän asenteen ulkopolitiikkaan. Harmaan politiikan aikakausi saa väistyä, ja Suomen on otettava varmoja kantoja aikamme kiistoihin. Jonkun on näytettävä esimerkkiä EDEN:lle, ja luotava uudestaan se taisteluhenki, joka on vaipunut unholaan.

Kaiken päätöksenteon pohjana tulee olemaan liittolaisten takana seisominen, vaikka se johtaisi sotaan. Presidenttinä otan erittäin Puola-vastaisen asenteen heidän selkäänpuukotuksensa takia. Sama koskee jokaista valtiota, joka liittyy Puolan riveihin.

Tulen jatkamaan neuvotteluja Venäjän kanssa aluevaihdoksista, mutta teen myös selväksi, että mikä tahansa vihamielinen ele Suomen liittolaisia kohtaan tulee kariuttamaan kaikki neuvottelut. Suomelle ei missään nimessä saa hankkia petturin mainetta, sillä se maine ei katoa, ja leimaa kansan ikiajoiksi.

Vain Suomen maineella on merkitystä.

Uudistukset ja yleiset linjaukset




Interventionismiin perustuva ulkopolitiikka asettaa armeijan roolin tärkeysjärjestyksen huipulle. Tämän päivän diplomaatit ja lähettiläät ovat taisteluosastoja, ja niin pitkälti kuin budjetti antaa periksi, aion käyttää näitä maineenrakentajia hyväkseni ja ulkopolitiikan jatkeena.

Fyysisiä organisaatiomuutoksia ei välttämättä ole odotettavissa. Annan tulevien ministerien päättää niistä vapaasti itse. Kuten sanottua, presidenttinä keskityn ulkopolitiikkaan enkä edes aio yrittää pitää diktaattorimaista otetta kaikesta. Kun ihmisen annetaan toteuttaa itseään, lopputulos on huomattavasti parempi kuin silloin, jos kaiken tekee yksi ihminen pitäen langat omissa käsissään.

Minä vain valitsen ketkä ottavat asiat hoitoonsa, enkä puutu asioihin kuin silloin jos asiat ovat menossa päin Albaniaa.

Tyhjät lupaukset baby boomista ovat... no, tyhjiä. Sen organisointi ei ole hallituksen, vaan jokaisen pelaajan oma henkilökohtainen vastuu. Tästä syystä haluankin, että eSuomen pelaajat unohtaisivat sen ikiaikaisen asenteen, että ”peli on Albaniasta eikä tätä kukaan halua pelata”, vaan rekryävät silti ja antavat uusien päättää jaksavatko pelata. Aina sieltä joku jää haaviin, ja jokainen aktiivi on tässä tilanteessa kullan arvoinen.

Rekrytointia varten halukas henkilö voi toki ilmoittautua minulle, ja minä annan Taivaallisen Mandaatin hallitukselta toteuttaa uusien pelaajien hankintaa eSuomen valtion nimissä. Muutenkin näyttää siltä, että niitä harvoja uusia pelaajia joita saamme pitäisi lähestyä aktiivisemmin ja yrittää houkutella yhteisöön mukaan.

Mikäli jollakin on ideoita ja intoa ruveta organisoimaan tätä asiaa, niin yhteyttä vaan ja suunnitellaan asiaa yhteisön voimin. Ei kaikkea tarvitse tehdä yksin.

Loppusanat


Tämä venyi nyt pitemmäksi kuin nälkävuosi. Esittäkää kysymyksiä ja vastaan parhaani mukaan. Eiköhän se mene sillä tavalla helpommin, kun lukemalla arkillinen tylsää hapatusta. 🙂

Ps. valtion lehti on kuulemma imukykyistä vessapaperia. 😉



-Erwin Schauman
Etelä-Suomen kansanedustaja
Ulkoministeri