Pohdinta: Logiikka & Kausaliteetti

Day 814, 14:32 • Published in Finland Finland • by Okkius Pyromanius



Tämä artikkeli on propagandaa suoraan alitajuntaanne.

eLämme taas hektisiä aikoja ainakin siinä määrin että eSuomessa puoluepolitiikka lähenee silloin tällöin jopa naurettavia sfäärejä. En aio luovuttaa siinä ettenkö muka pystyisi takomaan ihmisen päähän järkeä ja ajattelin kirjoittaa nyt erittäin tärkeästä asiasta, jonka sisäistämiseen toivon jokaisen lukijan käyttävän vähintäänkin muutaman tovin, mieluiten myös ennen minkään muotoista kommentoimista.

Olen tietyllä tavalla hyvin samanlainen ajattelija kuin teini-idoli Friedrich Nietzsche, koska minua ärsyttää suunnattomasti se, että ihmiset tekevät jatkuvasti kausaliteettiin liittyviä päätelmä-virheitä, yleisen epäloogisuuden ohessa. Tämä johtaa joko väärinkäsityksiin tai jossain määrin jopa surrealistisiin väittelyihin, joiden olemassaolojen perimmäisestä syystä voidaan olla hyvin montaa mieltä.

Kausaliteetti

Kausaliteetti tarkoittaa yksinkertaistettuna syy-seuraus-suhdetta, eli vähintään kahden tapahtuman suhde, joista toinen aiheuttaa toisen. Esimerkiksi seuraavanlainen tapahtumaketju: Okkius pudottaa alasimen maahan (A) & kuuluu kolahdus (😎. Tällöin A on syy ja B seuraus. Syy tulee aina ennen seurausta. Kehittynyt biologiakin perustuu tietyissä määrin tämän redusoidun luonnonlain tutkimiseen. Homma on sinänsä erittäin yksinkertainen, mutta suuremmat ongelmat syntyvätkin siitä, kun tapahtumaketjut ilmenevät monimutkaisempina kuin antamani esimerkki.

Argumentoinnissa on elintärkeää osata paikantaa joka tilanteessa sekä syy että seuraus. Jos ne vaikuttavat edes hivenen sumeilta, suosittelen pysähtymään hetkeksi miettimään asiat läpi. Miettiminen, tuo jalo pohdinnankin yläkäsite, vaatii kärsivällisyyttä, jota kovin moni ei tässä pelissä suosi. Asioilla ei ole niin kiire ettei voisi hetken miettiä mistä tässä nyt olikaan kysymys. Rohkaisen lämpimästi jokaista pelaaja aina silloin tällöin syventymään rauhallisuuden syleilyyn, myös koneen ääressä. Se auttaa kummasti myös argumentoinnissa ja oman pointin esilletuonnissa.

Niin, minkälaisiin ongelmiin olemme sitten ajan saatossa törmänneet? Kausaliteettiin liittyvien virheiden lisäksi ainakin niin sanottuihin yliolettamuksiin, ennakkoluuloihin, sekä vanhaan tuttuun järjen sivuuttaminen tunteilla operaatioon, tunnetaan myös leikkimielisesti nimellä vihtorismi. Yleiseen epäloogisuuteen näin laajemmin jos asian ilmaisee. Näiden asioiden yhteisvaikutukset vellovat puoluekentällämme kuin pilaantunut meksikolainen naudanliha vatsalaukussa. Niiden takia koko puoluepolitiikka kärsii emmekä pääse hiekkalaatikkotappeluista yhtään pidemmälle palvelemaan sitä perimmäistä tarkoitustamme: Kehittämään eSuomea. Yritän hieman valaista ongelman luonnetta antamalla konkreettisia esimerkkejä.

{Ennen kuin annan konkreettisia esimerkkejä, haluan painottaa, että tässä ei ole tarkoitus loukata ketään eikä missään nimessä haastaa minkäänlaista riitaa, vaan nimenomaan valaista minkälaisista ongelmista on kyse. Kyse ei ole mistään henkilökohtaisesta vaikka kirjoitustyylini on provosoivahtava. Tämä on vain minun näkökulmani asioihin, eli omaa psykologista tulkintaani, joten jos esimerkeistä seuraa ongelmia, noudata niiden alla olevia ohjeita.

Plus osa esimerkeistä on ajallisesti vanhempia kuin toiset, mutta samanlainen ajaton henki on kuitenkin säilynyt puoluepolitiikassa joten ne antavat pientä osviittaa kuitenkin ongelmien laadusta. Uusia on myös tärkeä muistuttaa puoluepolitiikan menneiden ajan rappiosta}

Yliolettaminen: Viime kongressivaalien aikaan tehty tutkimus sai TTi09:n epäilemään että LEP ja Valtio tekivät asiassa yhteistyötä, vaikka tutkimuksen mukaisia tilastoja on pyydetty esitettäväksi ennen vaaleja ja LEP perinteisesti julkaisee kongressivaalimainoksen samaiseen ajankohtaan. Yliolettamisen lisäksi tapauksessa ei käytetty mitään muuta kuin selkeitä tutkimustuloksia, joten asiassa painottuu vahvasti pelkkä väkisin-kritisointi, joka on alkanut ilmetä myös suuren ongelmana eSuomen politiikassa.

Kausaliteetin sekoittaminen: Tästä on todella vaikea keksiä esimerkkejä ja todistaa niitä oikeiksi, mutta käytän samaa esimerkkiä kuin yllä. TTi09:hän luuli, että Valtio julkaisi artikkelin, _jotta_ minä voisin käyttää sitä hyödyksi. Todellisuudessa kuitenkin käytin artikkelia hyödyksi, _koska_ Valtio julkaisi sen.

(Jos TTi09:llä on ongelma tämän esimerkin kanssa, niin selvitetään asia privana)

Ennakkoluulot: Artikkelissani Okkiuksen Paluu Vilkkuva Jari Kurrin Lapa kirjoitti aika räikeän kommentin. Koko kommentin komeudessaan voi lukea artikkelista itsestään, mutta pääosassa siinä oli saunakerhon ja hyväveli-sopimuksien viljeleminen joka on toki tuttua ja taattua ”oppositio”-laatua, sekä paljon hyvin räikeää ja henkilökohtaista kritisointia saamattomuudesta ilman tutustumista poliittisen historiaan ja eSuomen kehitykseen, sekä siihen kuinka paljon peliin pitää oikeasti käyttää aikaa saadakseen jotain aikaan, mutta kyseessä oli tuohon aikaan hyvin nuori ja kokematon pelaaja joka ei ottanut asioista selvää ennen kuin purkautui noinkin raivokkaasti ja järjettömästi. Asiaan vaikuttivat mitä ilmeisimmin kuulopuheet, mustamaalaaminen ja tärkeimpänä: ennakkoluulot.

(Jos Vilkkuvalla Jari Kurrin Lavalla on ongelma tämän esimerkin kanssa, niin selvitetään asia privana)

Tunteet vs. Järki Pari räikeintä esimerkkiä:

JokkeT:n joskus taannoin kirjoittama Epäluottamuslause, pääosin sen ensimmäinen kappale (Kansan halu plus ”Latviaan me tahdomme jumalauta, tahdomme varastaa heidän high-viljansa ja tahdomme räjäyttää heidän palatsinsa” -> Voitamme 50x suuremman ylivoiman eViron & mm. eUnkarin läpi eLatviaan) on täysin vailla järkeä, koska tunteet melko lailla sivuuttivat rationalismin.

(Jos JokkeT:llä on ongelma tämän esimerkin kanssa, niin selvitetään asia privana)

Vihtori lienee kuitenkin se suurin edelläkävijä tällä saralla. Lukemalla mitä tahansa Hakkapeliitan artikkelia voidaan ongelmasta havaita vähintään palasia. Paras esimerkki lienee fiksaatio ”eKarjalaan”, eli Leningrad Oblast-alueeseen, jonka hankkimisesta eSuomelle tuli Vihtorille pakkomielle. Alue on resursseineen täysin arvoton ja sen saaminen eVenäjältä (tai erääseen aikaan eNorjalta) olisi ollut vähintäänkin mahdotonta: eVenäjän ylivoimainen puolustusmuuri sekä tulivoima tai eNorjan sen aikainen kaaosmainen tilanne sekä jokaisen eVenäjän alueen taktinen hyöty. Lopputulos sumensi Vihtorilta tekotavan ja hän sekoitti peliin RL-kaipuuta, koska alueen osa on joskus kuulunut Suomelle, joten tässä tapahtui myös metafyysinen pelivirhe. Pelkän kaipuun takia ei tarvitse vaarantaa kansallista turvallisuutta, enkä kaikenlisäksi edes usko että Vihtorin hahmon pelaajalla on mitään sukua sieltä. Omat juureni esimerkiksi ovat nimenomaan Karjalassa, mutten silti vaahtoa sen merkityksestä tässä pelissä.

(Jos Vihtorilla on ongelma tämän esimerkin kanssa, niin hän varmaan herää kuolleista ja kirjoittaa asiasta populistisen artikkelin)


Harjoitammeko politiikkaa vai tappelua? Oma toimintani ei tosissaan ole riidan haastamista

Nietzsche esitti myös erityisen hyvän esimerkin kausaliteettiin liittyvästä virhepäätelmästä. Esimerkki käsitti Cornaron kirjan terveellisyydestä ja pitkästä elämästä ja se esitettiin Epäjumalan Hämärä-teoksessa. Alvise Cornaro oli italialainen keski-ajan loppupuoliskolla elänyt kirjailija. Hänen teoksessaan esitettiin mm. kuinka minimaalisella ravinnolla pystyy elämään todella pitkään. Cornaro oli itse siunattu siihen aikaan harvinaisilla geeneillä, jotka johtivat siihen, että hän pystyi elämään pitkään vähäisellä ravinnolla. Hän siis sekoitti väärän syyn (geenit vähäiseen ravintoon) seuraukseen (pitkä elämä) ja sai näin tuhannet italialaiset kuolemaan nälkään suosionsa takia.

Logiikka & Virhepäätelmät

Niin, yleisin looginen virhe on implikaation kääntäminen väärin päin. A -> B, eli jos A niin B. Tämä usein tulkitaan virheellisesti ekvivalenssiksi, eli A -> B, sekä myös B -> A. Käytännön esimerkki: Jos Okkius pudottaa alasimen maahan, kuuluu kolahdus. Päättelimme siis A😒ta B:n, mutta pelkästään siitä, että kuuluu kolahdus emme voi päätellä sitä, että Okkius pudotti alasimen maahan (eli B -> A) koska kolahduksen kuulumiselle voi olla jokin eri syy, C, esimerkiksi C= ”Lavanche takoo eliittisaunan kauhalla saunan marmoriseinää”.

Logiikka on annetuista lauseista, premisseistä eli oletuksista, johtopäätöksien tekemistä. Se ei sinänsä ota kantaa kuitenkaan siihen onko premissit itsessään tosia, vaan siihen onko niiden pohjalta tehty johtopäätös tosi. Logiikkaa tutkitaan pääosin kolmessa eri tiedekunnassa: Humanistisessa (filosofisessa), matemaattisessa ja tietojenkäsittelytieteessä. Logiikka tutkii päättelyä, sekä sen muotoja ja siitä ilmeneviä asioita.

Logiikka ei tosiaan ota kantaa yleisen oletuksen, esimerkiksi A:n totuusarvoon, muuten kuin kertomalla mitä seuraa sen eri vaihteluista. Pointti on se, että jos väitetään implikaatio A -> B, niin ei ole väliä pitääkö A paikkaansa, siitä kuitenkin seuraa B. Esimerkiksi A = ”On maanantai” ja B = “Okkiuksen pelaajalla on luentoja”, implikaatio pitää paikkansa vaikka olisi tiistai. Joten logiikkaa ei sovi sekoittaa totuuden etsimiseen, mikä on myös erittäin yleinen virhearvio. Totuusteoriat ovat asia erikseen.

Virhepäätelmät ovat miltei poikkeuksetta alitajuisia, ei kukaan niitä yleensä tietoisesti toteuta. Se logiikassa onkin haastavaa, nimittäin sen tunnistaminen omassa ajattelussa ja päättelyssä. Eräs yleinen virhepäätelmä on logiikan sääntöjen eliminoinnin ja tuonnin virheelliset käytöt. Esimerkiksi konjunktiosta A & B voimme päätellä A:n, eli eliminoida B:n ja koska disjunktion voi tuoda suhteellisen vapaasti (esim. A😒ta, ilman lisäoletuksia, voidaan päätellä A v C (A tai C), missä C on siis mielivaltainen lause), sen eliminointi ei kuitenkaan onnistu ihan niin helposti, eli A😒ta ei voi päätellä C:tä (disjunktion eliminointi). Tämä virhepäätelmä johtaa siis niinkin hullunkuriseen tilanteeseen, jossa kaksi mielivaltaista lausetta seuraisi toisistaan. Eli jos oletamme A:n, pystyisimme päättelemään B:n. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Mitä me pystymme sitten päättelemään? Esimerkiksi jos otamme väitteen A-&gt😢B->C), voimme olettamalla A:n päätellä B->C ja olettamalla B:n voimme tästä päätellä C:n, eli päättelimme A->C joka taas pitää paikkansa koska oletimme väliaikaisesti B:n, eli B-&gt😢A->C). Logiikassa myös todistaminen on yleinen toiminto, esimerkiksi juurikin propositiosymboleiden ja konnektiivien totuusarvoja formaalissa kielessä. Ehkä luonnonläheisin tapa on todistaa epäsuorasti, eli olettamalla negaation ja päätyä ristiriitaan.

Nämä ovat kuitenkin vain formaaleja keinoja, joiden käyttötarkoitus normaalissa toiminnassa on aika lailla merkityksetöntä. Pääasia on se, että tunnistamme loogiset päättelymme ja virheemme paremmin. Se, että sisäistämme sen mitä mistäkin voi päätellä ja miksi näin päättelimme. Tämä liittyy erityisen vahvasti zeniin, jonka merkityksestä olen maininnut useamman kerran.


Kevennetään asevarustustamme toisiamme kohtaan

Zen

Pyrkimykseni on jo pitkään ollut se, että me tulisimme paremmin toimeen keskenämme ja pystyisimme harjoittamaan paljon paremmin poliittista simulaatiota, eli sitä mihin tämä peli on yhdeltä osa-alueeltaan tarkoitettukin. Se, että pystyisi tunnistamaan omassa ajattelussaan tässä artikkelissa esittämiäni päättelyvirheitä sekä muita härpäkkeitä, on osattava lukea itseään. Se on miljoona kertaa haastavampaa kuin toisen ihmisen lukeminen, eli psykologisempi toiminta. Itse näen asian niin että itsensä lukeminen ei ole psykologiaa vaan filosofiaa, koska siinä on osattava astua omasta ruumiistaan hetkellisesti ulos ja nähdä koko olemuksensa niin objektiivisesti kuin ikinä mahdollista. On pystyttävä sisäistämään ei-oleva, eli olemattomuus.

Tällaisen ajattelumallin sisäistäminen ei ole mahdollista hetkessä, laadukkaan sellaisen omaksuminen vaatii useamman vuoden yleistä pohtimista sekä todella paljon tiukkaa ajattelutyötä. Suosittelen lämpimästi jokaista pelaajaa varaamaan eRepublikin parissa vartista puoleen tuntiin-mittaisen hetken jossa pohditte lukemianne eSuomen ja eMaailman tapahtumia. Mieluiten ennen kuin tuotte oman näkemyksenne asioihin ilmi. Ja myös ylikäytetty ”ajattele ennen kuin sanot”- sanonta on todella mainio työväline sisäisen objektiivisuuden löytämiseen. Tämä on se ensimmäinen askel Maailmankaikkeuden ja eMaailmankaikkeuden olennaisen substanssin löytämisen tiellä; ensimmäinen ja tärkein, mutta luultavasti myös haastavin.


Meditaatio on avain eLämän mysteeriin

Vastakkainasettelun ei todellakaan tarvitse olla vastakkaisen osapuolen pilkkaamista, mustamaalaamista sekä ainaista jankutusta, valitusta ja hokemista ”no v**** tekin teette noin”, eikä vastakkainasettelu perustele itse itseään. Näistä lähtökohdista meidän pitäisi pystyä rakentamaan yhteiskunta jossa jokainen haluaa asua. En sano että kaikkien on oltava samaa mieltä asioista, sanon vain että tavat hoitaa erimielisyydet kaipaavat hieman kohentamista. Ja erimielisyyksien todellinen paikantaminen on ollut toisinaan myös pimennossa. Huolellinen ajatustyö on tärkein työväline jokaiseen toimintatapaan tällä planeetalla. Meillä on todella mahtavat aivot, käyttäkäämme niitä hyväksi, eivät ne siellä turhaan maleksi.

Okkius Pyromanius,
eIhminen