Join the new world

Hiljattain aloittamani mysteeritarina on pitänyt lukijoitaan otteessaan jo hetkisen, eikä murhaajan ja hänen motiivinsa arvuuttelu ole keskeytynyt hetkeksikään. Nyt on vuorossa sarjan kaivattu toinen osa! Osaatko arvata murhaajan (ja) motiivin? Oikein arvanneille on tarjolla hienoja palkintoja Temskin lahjoittamana TJC:n lahjoittamia upeita palkintoja. Muistia virkistääksesi edellisen osan voit lukea täältä: http://www.erepublik.com/en/article/murhamysteeri-osa-1-kilpailu--2295302/1/20

1. päivä klo. 19:00
Alea poistui Kansalaisarmeijan tiloista muhkean rahanipun kanssa. Hän ei ollut täysin tyytyväinen saamaansa käsirahaan, mutta lupaukset murhaajan paljastamisesta saatavista rikkauksista saivat hänet myhäilemään itsekseen.



"Saadakseni syyllisen nalkkiin minun on astuttava hänen saappaisiinsa", ajatteli alea mielessään. Tarkan markan miehenä hän oli ottanut toimistolta matkaansa lukuisia pikkuesineitä, joita erech tuskin enää tarvitsisi. Näihin lukeutui myös hänen kalenterinsa, jossa oli vielä monta kuukautta tyhjää. Säntillisyydestään tunnettu erech oli maineensa veroinen: hänen päivyrinsä sisälsi merkintöjä pitkin päivää. Aamukahvi klo 7, animemaraton klo 9, rytmipelejä klo 17, ravintolakäynti klo 20, tapaamisia merkkihenkilöiden kanssa pitkin päivää.

Merkintöjen tarkkuus oli käsittämätön, mistä alea olikin varsin mielissään. Nythän hänen olisi helppo seurata erechin jalanjäljissä ja elää tämän viimeinen päivä uudelleen. Vaikkakin muutamat kalenterin tapahtumat vaikuttivat varsin haastavilta, oli alea varma, että hän kykenisi seuraamaan niitä täydellisesti. Operaatio alkaa siis huomenaamulla, ajatteli alea. Hän päätti rentoutua ennen huomista pelaamalla koko yön Age of Empiresia, kuten hänellä oli tapana aina ennen tärkeitä päiviä.



2. päivä klo. 6:59
"Kahvi, kaksi euroa!?" voivotteli alea seistessään kahvilan jonossa. Hän oli jo jättämässä leikin kesken, kunnes tajusi voivansa veloittaa tutkintakustannukset Kansalaisarmeijalta. "Huh, onneks en joudu maksumieheksi. Kappas, super deluxe café olisi vain 14 euroa. Otanpas tuollaisen."

Kahvin tilattuaan alea asteli vapaaseen pöytään ja ryhtyi tutkimaan kalenteria tarkemmin. Viimeisenä päivänään erech oli viettäny ilmeisesti reilun tunnin kahvilassa töitä tehden heti aamusta. Tämän jälkeen vuorossa olisi siirtyminen _9axel5:n lukaaliin bussilla 45. Siellä luvassa olisi animemaraton Eriuksen, Kitsutypyn ja Temskin kanssa. "Hetkinen, animemaraton?" voivotteli alea hätääntyneenä: "Kaipa se on vain satunnainen tapahtuma, jota muulloin ei ole, joten tätä en varmaan voi toteuttaa tänään." Hän selasi kuitenkin päivyriä niin eteen- kuin taaksepäinkin, ja kyseinen tapahtuma näytti toistuvan jokaisena päivänä. "EISS"¤)!UII"O¤"%¤)&!" totesi alea kylmän rauhallisesti ja alkoi henkisesti valmistautua edessä olevaan koitokseen.



Sitä ennen olisi kuitenkin vielä tunti, jonka erech oli viettänyt töitä tehden kahvin äärellä. Viereisessä pöydässä istui tuttu masentunut naama: TheUliusCaesar. "TJC, mitäs ulkoministeri täällä puuhaa?" huikkasi alea. Hämmentyneenä TJC nosti katseensa juomastaan ja tervehti alean tunnistettuaan tätä. "Tulinpahan vain tottumuksesta. Tapanani oli erechin kanssa puhua ulkopolitiikasta ja muista tärkeistä ja salaisista asioista täällä, enkä nyt... nniisk... osannut olla tulematta tänne."

TJC murtui kyyneliin puhuessaan erechistä, eikä alea osannut tehdä mitään häntä lohduttaakseen. Hän kertoi Juliukselle tutkivansa erechin kuolemaa ja pyysi häntä kertomaan heidän tapaamisistaan. TJC:n silmät kirkastuivat ja hän aloitti kertomuksensa.



"Aluksi tapasimme täällä ihan vain sattumalta erechin kanssa mutta sitten kävi niin ja näin ja sitten pyysin häneltä apua ja konkarina hän auttoi ja osasi paljon ja tiesi paljon ja sitten Asteria ja sen jälkeen jotain kunnes Asgard ja niin..."

Taukoamattoman puheensorinan kohteeksi päätynyt alea ei voinut tehdä mitään TJC:tä keskeyttääkseen. Hän yritti parhaansa mukaan kuunnella mitä hänellä oli sanottavanaan, mutta vaikutti siltä että TJC:n kertomus sisälsi lähinnä tietoa ulkopolitiikan kiemuroista, eikä murhaan liittyvistä asioista ollut mainintaakaan.



Hieman kahdeksan jälkeen Julius nousi yllättäen pystyyn ja pahoitteli joutuvansa lähtemään tärkeään kokoukseen ruotsalaisten kanssa. Siunatun hiljaisuuden tultua alea ei kyennyt saamaan sanaa suustaan vaan tyytyi nyökyttelemään päätään. Juliuksen lähdettyä alea keräsi itsensä kasaan ja vilkaisi kelloa. Pian olisi noustava bussiin, mikäli hän aikoi jatkaa mysteerin ratkomista. Toivoen seuraavien kokemusten olevan helpompia, alea poistui kahvilasta ja lähti bussipysäkkiä kohti.