Join the new world

Sisällys
Pääkirjoitus
Työläisen ystävä eduskuntaan!
eDuskunnan oikeudet ja velvollisuudet
Todellinen eKansallissosialismi
eDuskunnan jakaminen
Suora demokratia

Pääkirjoitus
Workers Friendin 24. numero on samalla sen ensimmäinen teemanumero. Teemanumeroiden tarpeellisuus tuli itselleni selväksi pian sen jälkeen, kun aloin julkaista useampia artikkeleita samassa lehdessä. Tämänkertainen teemanumero käsittelee huomisia eduskuntavaaleja ja etenkin sitä, miksi minua, Kenturioa, pitäisi niissä äänestää. Artikkelissa ei tälläkään kertaa ole ainuttakaan kuvaa, pahoittelen sitä.

Työläisen ystävä eduskuntaan!
Ne jotka ovat lukeneet Workers Friendia jo sen varhaisista numeroista lähtien, ovat nähneet tämän otsikon jo usein. Useita kertoja olen nimittäin hakenut eduskuntaan, ja peliteknisen mitalilistan mukaan olen sinne 5 kertaa päässyt. Olen siis kohtalaisen kokenut ehdokas. Kokeneisuus ei kuitenkaan kerro vielä mitään siitä, kannattaako henkilöä äänestää. Siispä en ala luettelemaan kaikkia virkatehtäviäni ministeriöiden ja puolueiden palveluksessa, ellei joku sitä erikseen pyydä tuolla kommenteissa. Sen sijaan kerron hieman aatteistani ja siitä, mitä eduskunnassa voisin tehdä. Tällä kertaa minut voi äänestää Oulusta, Punaisen Yhteisrintaman riveistä.

Eduskunnan oikeudet ja velvollisuudet
Kaikki varmaan tietävät, että eduskunta säätää lakeja (tosin tähän on tullut jotain ihmeellistä byrokratiaa tuon oikeusministeriön vuoksi). Useimmat teistä myöntänevät, että niitä lakeja säädetään kansaa varten. Jos laki ei ole kansan eduksi vaan tukee riistäjiä, ei kansalaisella ole syytä tällaista lakia noudattaa. Siispä olen sitä mieltä, että minun, ja kaikkien muidenkin poliitikkojen, tulee huolehtia, että lait ovat sellaisia, joita kansalaiset mielellään noudattavat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ainoa rajoitus täydelliseen yksilönvapauteen on kielto riistää millään tavoin toista kansalaista. Henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan PY:n puolueohjelma yhteen lauseeseen tiivistettynä olisi juuri tuollainen.

Todellinen eKansallissosialismi
Tuon otsikon luettuaan ne, jotka minut vakaumuksellisena äärivasemmistolaisena tuntevat, yllättyivät varmaan vahvasti. Älkää huoliko, en ole oikeistolaistunut. Minun kansallissosialismiini ei kuulu mitään fasistista tai rasistista. Se on vain radikaalia äärivasemmistolaisuutta yhdistettynä isänmaallisiin arvoihin. Minun isänmaallisuuteni ei ole oikeistolaista isänmaallisuutta, jonka mukaan on ilmeisesti oikein hyökätä naapurimaahan tietäen, että itsenäisyys siinä menee. Minun isänmaallisuuteni on sitä, että jokaisella maalla on oikeus olla itsenäinen ja tästä oikeudesta on pidettävä kiinni. Käytin viimeisimmässä itsenäisyyssodassamme satoja markkoja tehden 3592 pistettä vahinkoa. Uhrasin siis huomattavan osan kapitalistiriistäjien palveluksessa tienaamistani rahoista oikeistohallinnon jälkien siivoamiseen.

Minun isänmaallisuuteni on myös halua auttaa eSuomen työtätekevää kansalaista, sillä isänmaa on vain työläistensä summa. Tahdon taata eSuomalaisille tasa-arvon ja peli-ilon kyllästämän eLämän suoran demokratian ja sosialismin ihanassa yhteiskunnassa.

Eduskunnan jakaminen
Hyvin tärkeä henkilökohtainen tavoitteeni seuraavalle EK-kaudelle on eduskunnan jakaminen kahdella periaatteella, valiokuntiin ja eduskuntaryhmiin. Nämä molemmat edistävät eduskuntatyön kiinnostavuutta ja demokraattisuutta.

Ensinnäkin kansanedustajat olisivat jaettuina pääasiassa ministeriöiden mukaisiin ryhmiin, valiokuntiin. Siellä he voisivat hoitaa omien kiinnostustensa mukaisia asioita, kuten osallistua tietyn ministeriön budjetin laatimiseen. Tämä myös toimisi alivaltiosihteeri-järjestelmän tavoin tiettyyn hallitusvirkaan kouluttavana tekijänä. Tässä voitaisiin käyttää RL-järjestelmän mukaista käytäntöä, että jokainen kansanedustaja kuuluu vähintään yhteen valiokuntaan, mutta jos haluaa, niin useampaankin.

Toiseksi olisi eduskuntaryhmät. Asiahan on niin, että niin kauan kuin eduskuntaan pääsyyn riittää pelkkä oma ääni, ei kaikkiin kansanedustajiin voi luottaa. Siksi esimerkiksi sodanjulistuksista tai muusta huippusalaisesta voida keskustella edes kansallisen turvallisuuden alueella vaan ne annetaan valiokunnalle, vaikkei päätös olisikaan kiireinen. Siispä pitäisi jokaisen puolueen jatkossa ilmoittaa, ketkä valituista kansanedustajista saavat kyseisen puolueen tuen ja luottamuksen ja kuuluvat siis puolueen eduskuntaryhmään. Vain eduskuntaryhmien jäsenet pääsisivät osallistumaan kansallisen turvallisuuden keskusteluihin. Jos ehdokas paljastuu epäluotettavaksi, voitaisiin koko puolueelle asettaa pienimuotoista sanktiota, kuten sakkoja maksettavaksi. Rangaistuksen pääpaino olisi kuitenkin yksilössä.

Suora demokratia
Kuten usein olen sanonut, suora demokratia on varma tie peli-iloon. Kun olen ehdottanut eduskunnan keskusteluiden avaamista kansalle, eräs kompastuskivi on ollut eduskuntatyön merkityksen ja mielekkyyden väheneminen. Yllä mainitut ehdotukset eduskunnan jakamisesta kuitenkin lisäisivät niitä. Siispä, jos edes toinen niistä pääsee läpi, otan keskusteluiden avaamisen taas puheeksi EK😒sa.

Kenturio,
Punaisen Yhteisrintaman finanssivastaava.