[Tarinakilpailu] Ihme

Day 2,158, 12:09 Published in Finland Estonia by Pedersprii

Se oli kylmä ja tuulinen päivä. Lunta oli satanut enemmän kuin vuosikausiin. Pakkaset eivät tuntuneet hellittävän lainkaan, vaikka oli jo maaliskuun alku. Mies avasi ulko-oven, ja kylmä viima iski naamalle. Hän nosti kaulustaan ylemmäs, astui ulos ja kaivoi pitkän mustan talvitakkinsa taskusta tupakka-askin. Hän sytytti tupakan, viskasi käytetyn tulitikun oven viereen ja lähti kävelemään. Yöllä oli taas satanut lunta, ja viheltävä tuuli lennätti sitä pitkin seinänvierustoja. Mies käveli pienen pätkän tietä pitkin, kunnes tuli kohdalle, jossa tieltä lähti polku metsikköön. Hän kääntyi polulle. Jos käveltävänä ei olisi ollut päivittäin käytetty polku, lumi olisi yltänyt miestä ainakin vyötäröön saakka. Hän käveli polkua pari sataa metriä, kunnes tuli meren rantaan. Hän tähysti taivaalle, kuten oli tehnyt koko talven ajan. Tällä kerralla hän viimein näki merkin, jota oli odottanut ja jonka oli tiennyt ilmestyvän tänä talvena. Mies kääntyi ympäri ja hymyili. Hän oli jo tuntevinaan tuulessa aavistuksen lämpöä.


Tupakointi vaaransi tämänkin miehen terveyden

Palattuaan kotiin mies käveli vanhanaikaiselle puhelimelle, nosti luurin ja soitti.

- Nyt se on tapahtunut. Se on lähinnä minua, joten lähden heti matkaan.

Mies sulki puhelimen välittömästi, otti oven vierestä repun, laittoi jalkaansa saappaat ja lähti ulos. Hän otti seinustalta pitkät sukset ja sauvat, nosti repun selkäänsä ja lähti kohti rantaa. Joku muu olisi ajanut määränpäähän autolla, mutta hänen oli annettava perheelle hetki aikaa. Ja onhan se tyylikkäämpääkin, jos sanansaattaja tulee matkojen päästä hiihtäen kuin jos hän ajaisi Fiat Puntolla valtatietä pitkin.


Aivan näin vähissä varusteissa mies ei kulkenut, mutta loppumatkasta vaatetusta oli pakko vähentää

Kolmantena päivänä lähtönsä jälkeen sanansaattaja tunsi lähestyvänsä määränpäätään. Ilma oli lauhtunut jo selvästi, ja lämpö tuli edestäpäin. Muutamia satoja metrejä ennen määränpäätä hänen oli riisuttava suksensa ja jätettävä ne puuta vasten. Hän halusi kävellä kädet vapaana. Mies nautti lämmöntunteesta kasvoillaan. Ihmeellinen rakkaus ja rauha valtasi mielen, ja hän tunsi niidenkin kumpuavan samasta suunnasta kuin lämmön. Hän asteli rauhallisesti eteenpäin. Ilma oli koko ajan kesäisempi. Sanansaattaja näki jo kohteen: tavallisen näköinen omakotitalo. Ainoa poikkeus ympäröivään maailmaan oli, että talon pihalla ruoho vihersi ja tuomet kukkivat. Sama lämpö valtaisi kyllä pian koko maan, mutta ilmiö eteni vielä verkkaisesti.

Ovella mies pysähtyi hetkeksi ennen kuin koputti. Hän odotti hetken, ja talon isäntä avasi oven. Sanansaattaja astui sisään taloon. Pirtissä emäntä istui sylissään hämmästyttävän kaunis lapsi. Mies käveli pirttiin ja alkoi puhua.

- Hyvä Ravenin herrasväki. Tiedän, että poikanne on kolmen päivän ikäinen. Luin merkit taivaalta hänen synnyinpäivänään. Tiedän myös, että olette jo huomanneet, ettei lapsi ole aivan tavallinen. Epäilemättä tajuatte esimerkiksi, että kevät tuli tänne hieman liian nopeasti. Älkää kuitenkaan peljästykö. Minut on valittu kertomaan teille suuresta tapahtumasta.

- Poikanne on se, jota minä muutaman ystäväni kanssa olen odottanut jo kauan. Tulevaisuudessa hän on tekevä suuria ihmetekoja. Jo nyt tunnemme, kuinka hänen rakkautensa ja lämpönsä täyttää koko seudun. Tulevina aikoina hänen valta-alueensa vain laajenee.

- Eräänä päivänä hän on nouseva eSuomen valtaistuimelle ja hän on hallitseva hyvin. Sekin on kuitenkin vain alkua. Hänen valtapiirinsä laajenee, kunnes se peittää koko maailman. Hän on luova valtakunnan, jonka kaikilla asukkailla on yllin kyllin kaikkea: kultaa, treenipaikkatukea, tankkeja ja pullaa. He elävät yltäkylläisyydessä ja onnellisina. Tämä valtakunta kestää tuhansia vuosia. Voi olla, että se ei ole lainkaan päättyvä. Iloitkaa, sillä hänen kaltaisiaan ei synny kuin kerran!

- Lapsenne voi pitää oman sukunimensä, mutta antakaa hänen etunimekseen Zacharia, joka merkitsee rakastettua, ihailtua, ihmeellistä, ylimmäistä komentajaa, palvottua sankaria, jumalallista ilmestystä, maailmojen tuhoajaa ja tähteinvälisen äärettömyyden ylintä käskynhaltijaa. Eläkää rauhassa ja iloitkaa lapsestanne.

Nämä sanat sanottuaan sanansaattaja poistui talosta.

Kerrotaan, että myöhemmin lapsuudessaan Zacharia Raven teki vielä monia ihmeellisiä tekoja, joita ylistettiin laajalti. Minä en kuitenkaan ole näitä tekoja kokenut. Tätäkään tarinaa en ole itse kokenut, vaan ainoastaan merkinnyt sen ylös siten kuin Sanansaattaja sen minulle unessa kertoi.

Erepublikin 2158. päivänä

Pedersprii