Join the new world

Kammon Aika – Juhlapainos



Joka aamuinen radiolähetys oli alkamassa. Tällä kertaa äänessä oli Wanhojen Partojen nouseva tähti Asiaton, joka tunnettiin kaikkien muiden paitsi Wanhojen Partojen keskuudessa omituisista näkemyksistään. Asiattoman ääni oli nuorekas, mutta samalla siinä oli vivahde viinanpolttamaa karheutta, joka saavutetaan vain WP:n saunailloissa. Isäni avasi radion, ja kuuntelimme.

”Wanhojen Partojen armeijassa on suoritettu merkittävä tutkimus. Tämä tutkimus osoittaa, että WPA on kuin onkin eSuomen paras armeija. Tulokset liimataan kirkon oveen tänään keskipäivällä. WP irtisanoutuu WPA:n toimista, koska WPA on erillinen…”

”Hmm, kuulostaa mielenkiintoiselta tutkimukselta. Ja tärkeältä.” Isäni sanoi, ja raapi arpista poskeaan. ”Meidän pitää mennä lukemaan ne tulokset sinne kirkolle. Epäilen ettei mikään armeija voi voittaa NG😨tä, mutta eihän sitä tiedä koskaan. Pääsihän Ravenkin presidentiksi”. Pakkasimme isän vaipat ja äidin tuhkat, ja läksimme sisarusteni kanssa kuskaamaan isää kohti kirkkoa. Se sijaitsi lähellä Norsunluutornia, jonka läheisyydessä isäni humaltui aina ilman näkyvää syytä. Lääkäri Engram oli kertonut, että isä humaltui vallasta ollessaan niin lähellä sen ydintä. Arvio hyväksyttiin yleisesti, koska Engram.


Engram kertomassa näkemyksiään flunssan ja Eriuksen riskeistä

Olimme matkanneet useita minuutteja, kun kohtasimme Lahnan. Hänellä oli yllään USA:n erikoisjoukkojen univormu. ”Moi Lahna”. Huusin, ja heilautin kättäni rytmikkäästi. Lahna näytti loukkaantuneelta. ”Mikä painaa mieltäsi?” Lahna kiillotti SF:n logoa hihassaan ja katsoi minuun. ”Kuulin että WPA on tehnyt tutkimuksen, jossa todistetaan että se on eSuomen paras armeija. SF johto on huolissaan tiedosta, sillä eSuomen armeijassa ei heidän tietojensa mukaan ole mitään, mitä voisi kuvata adjektiivilla ’hyvä’ – saati paras. Minut lähetettiin tänne tiedustelemaan tilannetta”. Kohautin olkiani, ja jatkoimme matkaa. Lahna asettui nurmikolle, ja hyväili Enwrathin kuvaa käsissään, ja hoki jotain velvollisuuksista.


Lahna on lihonut erikoisjoukoissa

Muutaman tunnin nousujohteisen tarpomisen jälkeen saavuimme hylätynoloiselle mökille. Ovessa luki ”KAMMO”. Tunsin sydämeni hypähtävän. ”Isä, asuuko Kammo täällä?” kysyin, ja tunsin kuinka varpaitani kihelmöi. Lääkärin –ei tosin Engramin - mukaan se saattoi olla sydänoireiden ensiaste, mutta nyt olin melko varma, että se johtui Kammosta. ”Ei”. Isä vastasi ja jatkoimme matkaa.

Isäni mutisi itsekseen pyörätuolissaan. ”Sanoitko jotain, isä?” Isä nosti päätään ”Mietin vain, että jos maahanmuutto-lomake on tarkoitettu estämään laittomien hakijoiden hyväksyminen, ja sitä harrastavat vain ne, joilla on porttikielto foorumille, niin mikä helvetin järki siinä on?” Annoin isälle hänen lääkkeensä, ja hän normalisoitui. Sitten olikin aika vaihtaa jo hänen vaippansa.


Isäni päivittäisannos

Aurinko valaisi marraskuista tietä, ja sai rappeutuneet armeijan parakit näyttämään aavistuksen verran paremmilta. Niiden purkaminen oli kielletty muotoseikan vuoksi, ja niiden kunnostamiseen ei ollut varaa. Muistelin hetken, kuinka Kammon valtakaudella kaikissa parakeissa oli satoja sotilaita, ja tuhansia vapaaehtoisia naispuolisia viihdyttäjiä. Kammo oli määrännyt, että verotussyistä oli viisainta yhdistää nämä kaksi asiaa. Joku ihmetteli, että mikä sellainen määräys on, jossa esitetään vain mielipide.
Pian edessämme aukeni tori, jossa oli paljon ihmisiä. He vaikuttivat hermostuneilta. ”Mikä täällä on hätänä?” kysyin Galebsilta. ”En muista” vastasi Galebs, ja jatkoi huolestumistaan. Työnsin Galebsin pois edestäni, ja hakeuduin keskemmäs toria. Jossain joku niiskutti, ja toinen lohdutti häntä. ”Se menee pian ohi” kuulin sanottavan. Menin sanojan luokse. ”Anteeksi, mutta mikä menee ohi?” Mies osoitti sormellaan torin laidalle. ”Cendorr on hämmentynyt”. Tunsin kuinka kylmät väreet menivät selkääni pitkin. Oli yleisesti tiedostettu tosiasia, että hämmentynyt Cendorr on jopa yhteiskunnallisesti vaarallinen asia. ”Miksi hän on hämmentynyt?” Mies pudisteli päätään. ”Hän on vaihtanut kuulemma nimensä, ja osallistuu LEPin PTO:hon, ja samalla väittää ettei ole spurdo.” Mies jatkoi varsin muodokkaan naisen lohduttamista. Nainen ei ollut Lonely Shadow, koska tarinoissa voi olla muitakin naisia.



Isälläni oli kiire lukemaan Asiattoman tutkimusta, joten lähdimme torilta. Kun ohitimme Norsunluutornia, isäni ryhtyi sammaltamaan. ”..ja sitten pitää määrätä poikkeustilalaki, jolla hallitus voi tehdä nopeita päätöksiä ilman eduskunnan hyväksyntää. Sillä tavalla saamme tarvittavan strategisen edun, ja vuotojen riski vähenee..ulb bubl..kekkonen kekkonen Tti…” Kiiruhdin, jotta pääsisimme pois Tornin vaikutuspiiristä. Vauhdin hurmassa en huomannut Fettistä, joka makasi tiellä. Törmäsimme häneen, ja isäni kaatui pyörätuolillaan. ”Moi” sanoi Fettis. ”Oletteko menossa katsomaan WPA tuloksia?” Nyökkäsin, samalla kun nostin isääni. ”Minusta se on propagandaa. Kaikki tietävät, että FoG oli eSuomen paras armeija”. Osoitin sormella Fettistä ja kysyin ”Ai Fist of Gabriel?” Fettis ravisti päätään villisti. ”Ei, vaan se toinen”. Kysyin haluaisiko Fettis tulla mukaamme, vai oliko hänellä jokin rinkikokous. Fettis meni vakavaksi, ja yksinäinen kyynel vierähti hänen poskelleen. Maiskautin huuliani ja nuolaisin kyyneleen Fettiksen poskelta. Yllätyksekseni kyynel maistui makealta. Kysyin, olisiko hänellä toista kyyneltä, mutta Fettis kertoi että pystyi teeskentelemään vain yhden kyyneleen, koska se oli riittänyt tähän asti presidentinvaaleissa. ”Ei ole, mutta olen kyllä taas hallituksessa. Koska olen Fettis, saan niitä virkoja vaikken koskaan tee mitään”. Nyökkäsin ja katselin hetken Fettiksen valitettavan kuivia silmiä. Sitten jatkoimme matkaamme.


Fettiksen makoisa kyynel

Saavuimme lopulta kirkolle, jossa pieni väkijoukko tungeksi lukemaan oveen liimattua lappua. Isäni ryhtyi taputtamaan villisti. Läimäytin häntä poskelle aristokraattisen arvokkaasti. Hän lopetti taputtamisen. Jonotimme kolme päivää, kunnes lopulta tuli vuoromme lukea lappu. ”Kaikista tulee sotajumalia jossain vaiheessa”. Lapussa ei lukenut muuta. Kohautin olkapäitäni, ja käännyimme kohti kotia. Kammo syöksyi eteeni ja näytti järkyttyneeltä. ”Hei Kammo.” Sanoin ja silmäni kimmelsivät kuin pienen lapsen sylki tikkarilla. Kammo ei vastannut. ”Mitä mieltä olet tutkimuksesta?” Kysyin Kammolta, ja heittelin hermostuksissani rynnäkkökiväärin lipasta kädestä toiseen. ”Järkytyin”, Kammo vastasi.
Kammo oli kymmeniä vuosia sitten eSuomen vakiopresidentti. Kaikki kuitenkin muuttui, kun pitäessään viimeisen kauden päätöspuhetta hän kaatui, ja löi päänsä iPad Miniin. Sen jälkeen hän on kyennyt lähinnä järkyttymään. Meidän perheelle Kammo oli kuitenkin aina suurmies.


Kammo järkyttyy helposti

Päätimme palata kotiin. Hieman ennen kun pääsimme kotimme pihaan näimme, kuinka Cendorr yritti murtautua uudehkoon armeijan parakkiin. Nostin käteni pystyyn ja huusin hep. Samassa oikeuskansleri Ios kaahasi paikalle autollaan, jossa oli Puolan kilvet. Hän vihelsi pilliin, ja kysyi: ”Jooh elikkäs vaadin välitöntä selvitystä siitä, miksei Cendorria haluta sekoilemaan Iskujoukkoihin”. Isäni heitti Iosia kengällä ”Ei tuo ollut mikään kysymys!” Ios huusi muutaman meemun, ja lähti pois. Cendorrin hämmennys näytti syvenevän, ja se pelotti minua kovasti.

Muutoin matka sujui aika hyvin.


Kotona taas