Äänten ostaminen ja puoluekaappaus

Day 2,036, 04:02 • Published in Finland Finland • by Erius

Kuvan teksti näkyy suht pienellä mutta siinä seisoo; "Järkevyydestä ei ole ollut kyse. En minä väitä sinun toimineen edes irrationaalisesti, väitän, että äänten ostelu ja puoluekaappauksen yrittäminen ei ole yhteisössä ja varsinkaan puolueessa, jossa sitä yritit, hyvksyttävää."


Sieltä se taas tuli. Vaikka eSuomen kansa onkin tottunut yhteisömme värikkäimmän pelaajan Cendorrin toilailuihin jaksaa hän siltikin aina yllättää. Koko maamme tunnetuin äänten ostaja ja puoluekaappausten tukija/järjestäjä totesi aiemmin tänään viimeisimmän artikkelini kommenttiosiossa, että nämä hänen ahkerasti harjoittamansa toimet ovat yhteisössä kiellettyjä. Kuukausien ajan herra kuitenkin on perustellut toimiaan sillä, ettei mikään sääntö kiellä ostamasta ääniä tai valtaamasta puoletta, mutta nyt on jälleen tuon surullisen kuuluisan tuuliviirin pyörimissuunta kääntynyt. Mitähän tässä nyt pitäisi sitten ajatella?

Koomisinta tässä kaikessa on, että Cendorr on väittänyt minun vaihtaneen asennoitumistani ja ryhtyneen tuuliviiriksi mitä tulee puolueiden kaappaamiseen ja äänten ostoon. Hän totesi artikkelissaan kuinka ”hävittyään Erius arvatenkin kertoo, ettei ollutkaan tosissaan. ” Tämä ei kuitenkaan ole ollut millään muotoa tarkoitukseni, enkä yritä puolustella toimiani mitenkään. Päinvastoin toivonkin, että yhteisö tuomitsee yritykseni kaapata Piraattipuolue.

Olin harvinaisen tosissani yrityksessäni kaapata PiPu. Sen lisäksi, että minulla oli omia suunnitelmia tuolle puolueelle mikäli voittaisin vaalit halusin Cendorrin ja hänen kumppaniensa saavan maistaa omaa lääkettään. Kuukaudesta toiseen, vaaleista toiseen saamme aina seurata sitä samaa rumbaa miten edellä mainittu herra ystävyksineen lahjoo kansaa kullalla milloin saadakseen puolueensa top 5. joukkoon ja milloin varmistaakseen mieleisensä presidenttiehdokkaan voiton vaaleissa.

Huolimatta 500FIM tarjouksestani, jonka laitoin sekä Piraattipuolueen feediin että mediaan näkyville (ja joka nousikin hetkessä top 5. artikkeleiden joukkoon ja sai varmasti näkyvyyttä) en kuitenkaan ostanut vaaleissa kuin kaksi ääntä. Yksinkertaisesti kukaan ei tullut myymään ääntään minulle. Vain kaksi kanssapelaajaani tuli penäämään noita rahoja korvaukseksi äänestään ja vaikka ajatus maksamatta jättämisestä houkuttelikin, annoin kuitenkin molemmille lupaamani 500FIM. Cendorr ei varmastikaan tätä väitettä niele vaan väittää minun valehtelevan – miten muka olisin voinut saada 17 ääntä PiPu:N vaaleissa ilman että ostin jokaisen niistä?

Henkilökohtaisesti minulle tämä suomalaisten haluttomuus myydä äänensä kertoi siitä, että väki alkaa olemaan kyllästynyt tähän touhuun. Äänten ostaminen vääristää vaalien tulosta aina ja se on sekä lapsellista että typerää. Pelin poliitiikkamoduuli menettää sen vähäisenkin merkityksensä jos ainoa asia jolla on järkevää kampanjoida erilaisten virkanimityksien toivossa on kulta ja valuutta.

Cendorrilla itsellään on varmasti jo useampi tuttu pelaaja valmiina myymään äänensä kunhan hän vain kysyy puhumattakaan hänen ja kaveriensa multeista, jotka antavan kuuliaisesti äänensä oikealle ehdokkaalle. Itseltäni ei tälläistä organisaatiota löytynyt valmiina, joten huolimatta kaikesta saamastani huolimatta homma nojasi sen varaan miten kiinnostuneita suomalaiset ovat ääntensä myymisestä.



Puoluekaappaus

Puoluekaappauksia koskeva sääntö oli joskus muinoin olemassa, mutta se on joko poistettu tai tyystin unohdettu. Tuolloin se määriteltiin puolueen kanta- ja aktiivijäsenistön mukaan – jos tuo porukka tuomitsi jonkun ehdokkaan PTO:n yrittäjäksi he pyysivät apua valtiolta, joka tarjosi sitä valtion armeijan avulla ja yleensä tuo PTO:n yrittäjä myös tuomittiin virkakieltoon tämän toimen harjoittamisesta. Enää meillä ei ole tuota sääntöä eikä valtion armeijaakaan, joten puoluekaappausten tuomitseminen ja torjuminen valtion toimesta on varsin hankalaa.

Se, että aktiivisesti toimintaansa harjoittavilta puolueilta ja heidän toimijoiltaan viedään puolue alta on hyvin likainen temppu. Nykyisin sitä ei voida edes tuomita julkisesti, koska mikään sääntömme ei sitä kiellä ja koska nuo puoluekaapparit monesti ostavat äänensä niin yhteisö antaa jopa sanattoman hyväksyntänsä tälle toiminnalle. Tämä tilanne ei voi mielestäni jatkua ja esitänkin julkisen pyynnön eduskunnalle ottaa tämä puoluekaappauksia koskeva asia käsittelyyn. En ehdota vanhaan järjestelmään paluuta, mutta nykymeno ei voi jatkua tälläisenään. Puoluekaappauksen määrittely riittävän tarkasti ja sellaisen ehkäisytoimet (esimerkiksi Suomen aktiivisimpien MU:jen kesken voitaisiin tehdä sopimus ja he ohjastaisivat porukkansa äänestämään puolueen virallisia ehdokkaita jos tarve olisi) ovat tarpeellisia asioita ja niistä päästään varmasti yhteisymmärrykseen kun asiaa pohditaan ajan kanssa.

Minun yritykseni vallata PiPu voidaan käsitellä vaikka ennakkotapauksena ja siitä voidaan saada esimerkki tuleville kaappausyrityksille, jos sellainen on tarpeen. Hyväksyn mielihyvin sanktiot toimistani, jos ne katsotaan rikollisiksi (kuten ne mielestäni kuuluisikin katsoa).


Cendorr vaalipäivänä

Äänten ostelu

Vielä suurempi ongelma kuin puoluekaappaukset. Ja vielä hankalampi todistaa ja tuomita. Asia pitäisi siltikin ottaa mielestäni käsittelyyn ja jos jotain konkreettisia todisteita löytyisi siitä, että ääniä on ostettu (vrt. mediassa julkaistu artikkeli tai feedissä oleva kommentti, jossa niitä hyvin selkeästi kaupataan) niin jokin sanktio siitä tulisi voida tarjota. Käytännössä emme voi vaikuttaa siihen, ostetaanko ääniä IG-viestitse tai IRCissä privakeskusteluissa. Tämän ongelman ratkaisu on täysin yhteisön ja sen yksilöiden omassa hallinnassa – jos väki ei myy ääniään ei kukaan niitä ostakaan.

Nykyisin yhteisö kuitenkin vaikenee ja seuraa vierestä miten ääniä hyvin röyhkeästi kaupataan sekä puolueiden ja MU:jen feedeissä että artikkeleissa. Tämä antaa väkisinkin kuvan siitä, että tämä on täysin sallittua (vaikka ehkä typerää) toimintaa. Jos pystymme karsimaan edes julkisen artikkeleissa ja feedeissä tapahtuvan kaupustelun pois voimme edes hiukan vaikuttaa siihen, millaisen kuvan annamme tästä toiminnasta. Jos äänten ostelua joutuu harjoittamaan varjoissa ja salaa vaikuttaa se myös varmasti siihen, miten hyvksyttävänä toimena kansalaiset sen kokevat.

Tietty realismi kuitenkin tulee säilyttää tässäkin asiassa, sillä kaiken mahdollisen kieltäminen (IRC-logit, screenshotit IG-viesteistä yms.) ei vielä ratkaise ongelmaa. Tärkeintä on pyrkiä vaikuttamaan siihen, miten ongelma esitetään yhteisölle ja miten se ilmenee. Jos voimme edes rajoittaa sitä, niin sillä voidaan nähdä olevan positiivinen vaikutus koko yhteisöömme. Äänten ostelusta ovat valittaneet niin juutalaiset Mossadissa kuin diktaattorin tukijat Korppipuolueessa, joten tämä ongelma tiedostetaan jokaisessa yhteiskunnan eri osassa. Se on yhteinen ja sitä voidaan käyttää jokaista vastaan. Jälleen tarjoan omaa yritystäni vallata PiPu ennakkotapaukseksi jos eduskunta ottaa tämän asian käsittelyyn.



Loppuksi

Cendorrin on hyvä aika itsensä päättää, haluaako hän sopeutua yhteisön toimintaan vai yhteisön sopeutuvan häneen. Jos vastaus on jälkimmäinen niin kannattaa varautua siihen, että porukka jatkossakin yrittää goonia puolueita, joissa sinäkin saatat pelata. Jos taas ensimmäinen, niin yhteisönkin on hyvä antaa konkreettisia näytteitä siitä, mikä on sallittua ja mikä ei – meillä ei tarvitse olla kaiken kattavaa lakikirjaa, jotta voimme tuomita eri asioita ja jopa antaa sanktioita.

Yhteisöstä on lopulta kuitenkin kiinni, sallitaanko tälläiset asiat kuin äänten ostaminen ja puoluekaappaus. Siihen voidaan vaikuttaa suoraan olemalla myymättä niitä ääniä ja auttamalla niitä, joiden puolue yritetään kaapata – on se sitten Korppipuolue tai vaikka Kauppaliitto. Jokainen voi itse mielessään pohtia, onko se vajaan mitalipalkkion saaminen oman äänen vastineeksi sen arvoista, että osallistuu vaalien tulosten vääristämiseen ja kampanjoinnin turhaksi tekemiseen.

Parhain terveisin;

~Erius
Puoluekaappari ja äänten ostaja