[Opetusministeriö] eAla-aste: OSA V - eSuomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Day 774, 05:42 • Published in Finland Finland • by Ministry of Education FI
Sisällysluettelo:
PROLOGI: http://www.erepublik.com/en/article/-opetusministeri-eala-aste-prologi-933287/1/20
OSA I - Perusteet ja käsitteet - http://www.erepublik.com/en/article/-opetusministeri-eala-aste-osa-i-perusteet-ja-k-sitteet-945065/1/20
OSA II - Sodat ja taistelu: http://www.erepublik.com/en/article/-opetusministeri-eala-aste-osa-ii-sodat-ja-taistelu-960824/1/20
OSA III - Talous ja yritystoiminta: http://www.erepublik.com/en/article/-opetusministeri-eala-aste-osa-iii-talous-ja-yritystoiminta-1039759/1/20
OSA IV - Politiikka: http://www.erepublik.com/en/article/-opetusministeri-eala-aste-osa-iv-politiikka-1052544/1/20
OSA V - eSuomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka lyhyesti & EPILOGI


Hei sinä uusi tai keski-ikäinen pelaaja tai vaikka mädäntyvä poliittinen ruumiskin! Tämän oppaan tarkoituksena on perehdyttää uudet pelaajat perusasioihin ja lisäksi kertoa mistä tietoa saa lisää ja erityisesti millaista tietoa kannattaa hankkia.


Tässä osassa kerrataan eSuomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut.

Tammikuussa 2009 Suomi liittyi virallisesti EDEN:n edeltäjään ATLANTIS-sotilasliittoon. Suomella oli itsenäistymisensä jälkeen kolme vaihtoehtoa: Suomi pystyi joko liittymään Atlantikseen, PEACE:en, tai pysymään neutraalina. ATLANTIS koostui mm. naapurimaastamme Ruotsista, Norjasta, USA😒ta, Kanadasta, Isosta-Britanniasta ja Romaniasta. Suomi oli jo tällöin hyvissä väleissä naapurimaidemme Ruotsin ja Norjan kanssa, ja ATLANTIS oli sotilasliitoista mahtavin. Itäinen naapurimme Venäjä oli parinsadan ihmisen valtio, jonka alueet oli jaettu usean valtion kesken, eikä Venäjä tällöin vielä kuulunut PEACE:en. Tältä pohjalta päätös liittyä Atlantikseen oli tällöin hyvin perusteltu.

Seuraavien kuukausien aikana Suomi osallistui useisiin liittouman yhteisiin taisteluihin esimerkiksi Romania-Indonesia-sodassa, ja koki itse joko suoria tai epäsuoria hyökkäyksiä PEACE:n taholta. Näistä esimerkkinä PEACE:n tukema hyökkäys Suomen hallussapitämää Moskovaa vastaan, useita hyökkäyksiä Nord-Norgeen ja vielä useampia vallankaappausyrityksiä eduskunta-, puheenjohtaja- ja presidentinvaaleissa. Voidaan tietenkin kysyä, voiko näitä hyökkäyksiä pitää PEACE:n perimmäisenä syynä ja olemuksena, vai tapahtuivatko ne Suomen asennoitumisesta PEACE-maita kohtaan ja niitä vastaan taistelemisesta, mutta kysymys tästä on historian kannalta epäoleellinen, sillä kaikki nämä asiat tapahtuivat. ATLANTIS romahti sisäisiin kiistoihin keväällä 2009 Romania-Indonesia-sodan päättyessä, joskin Suomi jäi hyviin väleihin Romanian kanssa.


Entisen PEACE-liittouman logo

Jatkoimme yhteistyön tekemistä ystäviemme kanssa liiton romahtamisen jälkeenkin, ja melkein heti Atlantiksen romahduksen jälkeen aloimme suunnitella uutta liittoumaa. Tämän uuden liittouman ideana oli enemmänkin ystävyyteen, yhteisiin intresseihin ja molemminpuoliseen avunantoon perustuva liitto kuin strategisiin ja sotilaallisiin näkökulmiin perustuva valtava liitto. Tämän liiton nimeksi tuli myöhemmin EDEN - Erepublik Defence and Economic Network. Eduskunta äänesti liittymisestä touko-kesäkuussa, ja äänestys meni läpi yksimielisesti.



Suomen hyökätessä Zemgaleen EDEN-maat tukivat Suomen sotaponnistusta, ja PEACE:n yrittäessä vallankaappausta heinäkuun presidentinvaaleissa saimme EDEN-mailta äänestysapua, ja toisen kerran PEACE:n hyökätessä Suomen hallussapitämään Zemgaleen saimme liittoumalta huomattavaa sotilaallista tukea. Tästä eteenpäin, kolmannen maailmansodan syttyessä Suomi osallistui liittolaistemme puolustamiseen Pohjois-Amerikan, Espanjan ja Kreikan taisteluissa PEACE-liittoumaa vastaan.

Elokuun aikana Suomen eduskunta keskusteli EDEN:n perustusasiakirjan sisällöstä, ja syyskuun alussa, eduskunta hyväksyi asiakirjan yksimielisesti. Tämän jälkeen Suomen silloinen presidentti Avec allekirjoitti EDEN:n perustusasiakirjan virallisesti yhdessä muiden liiton perustajamaiden presidenttien kanssa, liittäen Suomen EDEN:iin ja tehden liitosta virallisen. Valtion virallisen tiedotteen EDEN:iin liittymisestä voi lukea täältä: http://www.erepublik.com/en/article/-valtio-tiedottaa-suomi-liittyy-virallisesti-eden-iin-960095/1/20

Yhteistyö ja avunanto liittouman jäsenten kanssa on ollut molemminpuolista ja antoisaa, ja näyttää olevan sitä tulevaisuudessakin. Suomi on osallistunut liittouman taisteluihin mm. lähettämällä liikkuvia taisteluosastoja ulkomaille, ja varustanut sotilaita EDEN:n monikansalliseen taisteluosastoon, EMC:hen (EDEN Military Corps). Suomella on lisäksi ollut useita henkilöitä vaikuttamassa EDEN:n johtamiseen sekä diplomaattisella, taloudellisella että sotilaallisella tasolla. - Suomen ulkopolitiikka on seurausta ylläesitetyistä tapahtumista, kantamme eri maita kohtaan voi lukea rivien välistä.


Epilogi

eAla-aste aloitettiin syyskuussa silloisen opetusministerin Mokkeron toimesta presidentti Avecin pyynnöstä. eAla-asteen tarkoituksena oli opettaa uusia pelaajia, ja antaa yhteinen lähde, johon viitata tulevaisuudessa uusia oppaita tehdessä. Koko eAla-asteen oli alunperin tarkoitus valmistua syyskuussa, mutta projekti viivästyi, ja nyt viimein, tammikuussa kolme kuukautta projektin aloittamisen jälkeen, viimeinen osa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta valmistui. Kirjoitin viimeisen osan käyttäen lähteinä eSuomen historiaa, omakohtaista kokemusta ja vanhoja artikkeleita tapahtumista. Viimeinen osa on selvästi EDEN-myönteinen, mutta en näe sitä pahaksi asiaksi, koska Suomella ei ole koskaan ollut realistista mahdollisuutta toisenlaiseen turvallisuuspoliittiseen ratkaisuun. Koko eAla-aste on luettavissa eSuomen kotisivuilla Oppaat-osiossa, jos tämä artikkeli katoaa kymmenien muiden valtion julkaisujen sekaan tulevaisuudessa.