Join the new world

Huhuu!

Sota Turkin kanssa on saatu päätökseen ja rauhansopimus on solmittu. Rauhansopimuksen ehtona Suomi julkaisi virallisen tiedotteen, jossa Suomen hallitus myöntää Suomen toimineen asiattomasti Turkkia kohtaan menneisyyden sodissa. Lisäksi Suomi sopi harjoitussodan Unkarin kanssa. Myös tämä oli ehtona rauhalle ja ilmeisesti jonkinlainen kynnyskysymys viime hetken sopimusneuvotteluissa. Hallitus on julkaissut niukkasanaisen tiedotteen rauhanprosessin taustoista täällä.

Tässä artikkelissa kootaan yhteen sodan taustoja, muistellaan joitain sodan käännekohtia ja analysoidaan nykytilaa. Kyseessä on tietysti vain yksi näkökulma. Lisäksi suuri osa tapahtumista on jäänyt dokumentoimatta tai ne ovat tapahtuneet salaisesti kulisseissa.



Sodan alku

Turkki laskeutuu Lappiin ensimmäisen kerran ePäivän 3900 tienoilla eli hieman alle kuusi kuukautta sitten. Tämä taistelu oli osa suurempaa kokonaisuutta, jossa Pacifica pyrki jäsenmaiden koordinoiduilla hyökkäyksillä vapauttamaan USA:n. Pacifica maat tekivät ilmaiskuja Kroatian hallussa oleville alueille ja Kroatia liittolaisineen teki vastaiskuja. Tässä kontekstissa Turkin ilmaisku Suomeen oli vähäpätöinen taistelu, mutta Suomelle se osoittautui kohtalokkaaksi. Kokonaisuudessan Pacifican kannalta sota oli musertava tappio. Maailmansodasta on kerrottu enemmän tässä valtion artikkelissa.

On syytä kuvat Suomen geopoliittista tilannetta tarkemmin tuohon aikaan. Suomelle oli käynnissä pitkäaikainen harjoitussota Bulgarian kanssa tuohon aikaan. Vaikka harjoitussota oli toivottu, aiheutti se myös ongelmia, jotka osoittautuivat merkittäviksi Turkin hyökätty. Bulgarian kanssa käyty sota aiheutti rajoitteita mahdollisiin MPP-sopimuksiin (erityisesti Assteria maiden kanssa) ja Suomi jäi ikään kuin harkkasodan vangiksi. Sopimuksessa oli pykälä, jonka mukaan Bulgaria auttaa Suomea mahdollisia hyökkäyksiä vastaan, mikä (odotetusti) osoittautui sanahelinäksi Turkin hyökätessä. Bulgaria kyllä pyrki blokkaamaan Turkin etenemisen parhaansa mukaan, mutta todelliseen vastaiskuun se ei missään vaiheessa ollut valmis.

Ensimmäiset rauhanneuvottelut

Turkin asettuttua Lappiin Bulgaria valtasi Oulun ja esti Turkin etenemisen. Neuvotteluyhteys Turkin kanssa avattiin ja laadittiin rauhansopimusluonnos, jossa Suomen olisi pitänyt julkaista virallinen anteeksipyyntö menneisyyden sodista, maksaa 500kcc kipurahaa ja täyttää Turkin energiavarat ilmaiskuun (4.3 miljoonaa HP). Eduskunta hylkäsi sopimuksen. Nyt hyväksytyssä rauhansopimuksessa voidaan nähdä kaikuja tästä ensimmäisestä sopimuksesta.

Mitä ovat sitten nämä menneisyyyden rikokset, jotka turkkilaisia niin harmittavat? En itse ollut paikalla, kun ne tapahtuivat, enkä tiedä yksityiskohtia, mutta kyseessä oli Suomen ja liittolaisten operaatio, jossa Turkkia pidettiin pitkäaikaisesti wipessä, ja mikä pahinta, asetettiin trade embargo ja korkea verotus, jotka estivät turkkilaisten työnteon ja vaikutti ikävästi talouteen. Oliko tämä sitten turkkilaisten todellinen motivaatio sotaan vai vain diplomaattista peliä? Oma näkemykseni on, että kyse on molemmista. Ensisijaisesti Turkki yksinkertaisesti hyökkäsi siksi, että sillä oli hyvä tilaisuus ja ylivoima, joten riskit heidän kannalta olivat vähäiset. Varmasti jossain määrin muistoissa oli myös menneisyys, ja tämä kauna aktivoitiin, jotta sodalla pystyttiin rakentamaan tarina ja näennäinen oikeutus. Tämän tarinan rakentamisessa kunnostautui erityisesti Walpole, jonka kirjoittamat kommunikaatiot (1., 2., 3.) suomalaisille nauttivatkin lähes kulttimainetta.



Kohti wipeä

Turkin oleillassa Lapissa tilanne oli hetken aikaa jäätynyt, mutta oli selvää, että pitkällä aikavälillä tilanne Suomen kannalta oli huono. Lappi on Suomen tärkein teollisuusalue, joten verotulot romahtivat, ja Turkki asetti trade embargon tehden suuren osan suomalaisten tehtaista hyödyttömiksi. Samalla pelitekninen uudistus (resource concession) oli tulossa, ja samalla annettiin mahdollisuus siirtää tehtaat ilmaiseksi muualle, ja merkittävä osa tehtaista todennäköisesti menetettiin pysyvästi Lapista.

Vain Bulgarian oleskelu Oulussa esti täydellisen wipen, ja determination noustessa Bulgarian oli yhä vaikeampi voittaa taisteluita. Kenties hieman epätoivoisenakin ratkaisuna päätettiin ottaa uudeksi harjoituskumppaniksi Makedonia. Sopimus oli samanlainen kuin Bulgarian kanssa ja sisälsi myös turvatakuut. Tässä vaiheessa enää harva niihin kuitenkaan uskoi. Makedonian siirtyminen Suomen alueille meni täydellisesti mönkään ja tässä rytäkässä Turkki varmisti Suomen täydellisen wipen. Näitä tapahtumia on kuvattu valtion artikkelissa täällä. Wipe alkoi siten päivän 3950 tienoilla.

Miehityksen alla


Wipetyksen aikana Suomessa vallitsi ainakin näennäisesti passiivinen tilanne. Hallitus tiedotti vain harvakseltaan, ja perustulotkin olivat välissä tauolla. Eduskuntana jatkoi viimeinen vaalein valittu EK, jossa oli kuitenkin vain alle kymmenen jäsentä. RW avattiin aina silloin tällöin ilman suurempaa menestystä. Determination noustessa Thaimaa ja Unkari liityivät mukaan wipettämään Suomea. Merkittäviä pelaajia menetettiin wipean aikan, mutta on vaikea sanoa olisiko tilanne ollut toinen, mikäli Suomella olisi ollut alueita. Taloudellisesti aika oli kova, sillä verotulot romahtivat mitättömiksi. Sisäpoliitisesti merkittävä asia oli Pacifica vastaisuuden lisääntyminen ja orastava pyrkimys muuttaa Suomen ulkopoliittista linjaa anti-Asteria suuntaan.



Rauha

Hallituksen mukaan rauhansopimuksesta neuvoteltiin yli kaksi kuukautta. Eduskunnalle tuotiin myös muutama sopimusluonnos, mutta lopullista diiliä ei saatu aikaiseksi ennen viime päiviä. Miksi sopimus tehtiin nyt? Maailmalla alkoi suuri sota, joka on vienyt isojen maiden huomiota. Determination alueilla nousi rajusti tehden RW-sodista valloittajille vaikeampia. Thaimaa poistui Suomesta, jolloin sopimusosapuoli oli vähemmän. Lisäksi kaikki osapuolet taisivat olla kyllästyneitä tilanteeseen. Lopulta hallitus teki oman ratkaisunsa ja allekirjoittisopimuksen hakematta hyväksyntää eduskunnalta tai kansalta laajemmin. Yleisesti sopimusta on pidetty kohtalaisen hyvänä, vaikka kritiikkiä on myös kuultu. Voidaan myös kysyä, mikä merkitys on hallituksen lupauksella olla asettamatta trade embargoa tulevaisuuden sodissa. Aika näyttää, miten tulevat hallitukset tähän lupaukseen suhtautuvat.



Miten tästä eteenpäin?

Suomi on saanut alueet vapaaksi lukuunottamatta Ahvenanmaata, joka toimii Unkarin asemana harjoitussodassa. Sopimus kattaa kuukauden, mutta lienee todennäköistä, että sopimusta jatketaan. Nähtäväksi jää pidetäänkö sopimuksesta kiinni ja tuleeko ongelmia. Rauhalllisen harjoittelun kannalta vaikeaksi voi osoittautua artikla 3b. Both sides fight for their side and for their victory, other side can't be blamed for a lose, and cannot be held accountable for that. Suomi heikompana maana saattaa jäädä jalkoihin, mikäli unkarilaiset eivät pidättäydy lyömästä Suomea vastaan.

Ulkopoliitisesti Suomella on nyt mahdollisuus hakea uudelleen paikkaansa. Pacifica on heikentynyt, mutta toki liittoa voi yrittää vahvistaa. Toisaalta on valittavana paikka Asteria / anti-Asteria jatkumosta. Aloittamalla ystävälliset suhteet Turkin kanssa on hallitus jo ottanut ensimmäisen askeleen Suomen uudella linjalla.

-Haamu