Join the new world

SUBSCRIBE (and vote).





Olipa kerran

Joskus jossain, olikohan se Itämeren yllä, oli matkustajakone pulassa. Polttoainesäiliöihin oli tullut vuoto ja jotta kone olisi saatu turvallisesti alas, saati kentälle asti, oli painoa vähennettävä.


Tässä juuri kyseinen kone.

Kuin sattuman oikusta kyseessä oli vanha Air Balticin liikennöimä potkuriturbiinikone, jonka base are belong to Latvia. Koneen oli vuokrannut WORLD PEACE yhdistyksen sihteeri Aristus Alapäässä.

Miten lie sattunutkaan mutta matkustajina oli useaa eri kansallisuutta, kukin tarkkaan seulottu mammografilla matkalle. Joukosta löytyivät mm. unkarilainen veteraanipoliitikko Soli Pögylä, Serbian Slerba Kosovo, Liettuan VilautuS Maiskis, Viron Viis Kroon, Latvian Ainas Mina ja Venäjän Olga JUoksenkovaa. Alunperin mukaan piti lähteä myös Indonesian Tuh Nu Tuli ja Ranskan Pieru Haisoo mutta he eivät päässeet lähtötarkastuksesta läpi ja he myöhästyivät.


Kapteenin työskentelytila

Tilanne oli kuitenkin vakava, kone menetti korkeutta koska tehoja ja polttoainetta piti säästää. Pilotti oli kuitenkin kokenut entinen Finnairin lentäjä joka oli ollut rauhanturvaoperaatioissa hoitamassa sotkun kanttiinia. Kylmäpäisesti hän ilmoitti matkustajille:

"*PLIM PLOM* Täällä kapteeni. Valitettavasti painoa täytyy pudottaa jotta polttoaine riittää ja koska lastiruumaa en voi lennon aikana avata, täytyy yhden matkustajan uhrautua -"

Tuskin oli kapteeni saanut sanottua "uhrautua" kun serbi jo repäisi epäinhimillisillä voimilla oven auki ja hyppäsi huutaen "Kosovo on Serbiaa!".


Tämä ei ole kyseinen henkilö.

Kapteeni katsoi ikkunasta nopeasti pienenevää pistettä kunnes se katosi pilviin. Sitten hän jatkoi: "...ja lentoemäntä antaa vapaaehtoiselle laskuvarjon."

Ovi suljettiin, muutama rukouskin luettiin mutta ilmapiiri oli pääasiassa positiivinen, olihan serbillä ollut kuitenkin pitkä takki ja pussihousut. Kyllä hän pärjäisi.

Lento jatkui, kone laskeutui edelleen ja kapteeni huomasi polttoaineen vähenevän jälleen liian nopeasti.

"PLIM PLOM. Täällä kapteeni, valitettasti vuoto on kasvanut, lienekö repeämä tankissa laajentunut mutta joka tapauksessa yhden on jälleen uhrauduttuva, lentoemäntä antaa sen äsken käyttämättä jääneen laskuvarjon tälle urhealle uhrautujalle."

Matkustajat päättivät selvittää uhrautujan vanhalla paperi-kivi-sakset -menetelmällä. Häviäjä jäisi aina peliin niin kauaksi aikaa kunnes ei ollut enää kuin kaksi. Pelistä katosi jännitys siinä vaiheessa kun unkarilainen ilmoitti ettei hänen vaimonsa sallisi hänen käyttää teräaseita. Näinpä viimeisessä parissa Viis Kroon ja Göytäs Pögylä kävikin odotetusti, Viis Kroon valitsi paperin ja Soli Pögylä kiven.

Urheasti Soli Pögylä puki laskuvarjon ylleen ja heilautti kättään ennen kuin huudahti "God Save The Queen!" ja katosi ovesta. Valitettavasti hän lähti etuovesta. Kaikkien kauhuksi unkarilainen sotasankari silpoutui ensin potkuriin ja sitten, ohuen ohuina siivuina, suoraan turbiiniin. Ja turbiini sanoi poks. Päästi savut. Ja sammui.


Kuva on lavastettu.

Kammomaisessa hiljaisuudessa ei kuulunut mitään. Sitten kapteenin ääni: "Toinen moottori sammui, tarvimme vielä yhden uhrautujan. Valittevasti laskuvarjoja ei enää ole."

Viron Viis Kroon ja Liettuan Vilautus Maiskis katsahtivat toisiinsa millisekunnin verran ja tarttuivat latvian Ainas Minaan ja heittivät hänet koneesta huutaen:

"ELÄKÖÖÖN BALTIALAINEN YHTEISTYÖ!"


Tälläiset istuimet pelastivat arvokkaan koneen tuholta.

Venäjän Olga Juoksenkovaa hyppäsi koneesta ihan muuten vaan eivätkä muutkaan koneessa olijat selvinneet perille asti, kiitos ohjaamosta käsin toimivien matkustamon heittoistuinten.