Yhden loppu on toisen alku

Day 655, 16:46 Published in Finland Finland by Gabriel Lavanche
On tullut aika päättää minun valtakauteni ajanjakso ja esitänkin tässä nyt syvimmät kiitokset tukijoilleni ja ennen kaikkea ministereilleni, jotka hoitivat tehtävänsä hyvin.

Kauteni sujui myrskyisästä maailmantilanteesta huolimatta kohtuullisesti. Kohtuullisesti siksi, että minua hiukan jäi hiertämään hupiministeriön kavallus ja ennalta arvaamattomien IRL-asioiden ilmeneminen , jotka söivät muutamalta päivältä sitä parasta erettämistehoa pois.

Kaikesta huolimatta täytin vaalien alla antamani lupaukset ja olen suht koht tyytyväinen kauteeni, jonka aikana otimme taas aimoharppauksen eteenpäin.


Valituksia artikkelin pituudesta EI oteta vastaan



eSuomen armeijan kehitys:

HTJ

Kuten puolustusministerini ja tulevan presidenttimme avecin puolustuksellisista selonteoista useat ovat lukeneet ja monet jo käytännössäkin ovat osallistuneet uuden Hitaan/Hävyttömän/Häiritsevän/He ktisen/Härskin/Hurjan/jne jne Toiminnan Joukkojemme tuttavallisemmin HTJ:n toimintaan.



Kauteni alussahan HTJ:hin luotiin 3 osastoa. Yksi vasemmisto puolueille, toinen keskustalle ja kolmas oikeistolle. Alunperin RJ ja SKDL muodostivat vasemmiston, LEP, PP ja FÅP keskustan, sekä SP, KDP ja KKP oikeiston.

Nykyisin ryhmitys on hiukan muuttunut. RJ, SDP ja SPP muodostavat vasemmiston ryhmän eli lapsien pelkäämät Pedokraatit, LEP ja PP keskustan eli maineikkaat Sinibaretit ja oikeistossa virallisesti on mukana vain SP ja KDP, mutta olen antanut KKP:n ryhmään jääneille jäsenille oikeuden säilyttää äänioikeutensa kolmantena puolueena. Tämä kolmikko muodostaa isänmaan toivomme eli Suojeluskunnan.



Tulokset olivat todella upeita. Ensimmäisestä operaatiosta lähtien perusoperaation tuhovoima nousi kymmenellä tuhannella ja Californiassa tehdyssä suuroperaatiossa tehtiin uusi HTJ:n tuhoennätys lähes 50 000 tuhopistettä. Se vie melkein 20 000 tuhannella pisteellä Zemgalessa viime kaudella suoritettua kotimaatamme koskenutta suuroperaatiota.

Olin myös iloinen nähdessäni puolueiden auliisti suostuvan yhteistyöhön yhteisen edun nimeen. Jopa KKP😒tä muutama kaveri jäi HTJ:hin, vaikka puolueen yleinen linjaus oli, ettei puolue aio ottaa osaa toimintaan.

Lisäksi HTJ:hin muodostettiin koulutusosasto, joka valtion asetehtaan varustuksella pyrkivät saavuttamaan Colonel rankin ja täten nostamaan entisestään iskukykyämme.



Iso käsi kaikille toimintaan osaa ottaneille. En malta odottaa, mitä avecin lupaamat ryhmien asetehtaita koskevat uudistukset tekevät joukkojen tehokkuudelle.

Gabrielin Nyrkki - SISU - Ryhmä Hirvi - Ryhmä Spede (Rakkaalla lapsella on monta nimeä)

eSuomessa oli jo niin paljon kenttämarsalkan arvon saavuttaneita aktiiveja, että oli aika tehdä Nopean Toiminnan Joukkoihin lisää tilaa kokemattomimmille sotilaille, eSuomen iskukyvyn kasvattamiseksi.



Tästä syystä muodostui taisteluosasto SISU, joka siis koostuu kaikkein korkeimman arvon taistelukentällä saavuttaneista sotilaistamme. Ryhmää on tähän asti pidetty "viimeisenä lenkkinä", mutta puolustusministerini ja valtiovarainministerini eduskunnassa tekemän esityksen ansiosta ryhmä tullaan avecin valvonnassa yksityistämään ja saatamme nähdä yhden koko erepublikin tehokkaimmista yksiköistä aivan lähitulevaisuudessa.

Kaikki marsalkkamme korvattiin NTJ😒sä uusilla kenraaleilla ja eversteillä, jotka puolestaan lisäävät iskukykyämme siis entisestään.

Hyvänä mainintana SISU:n NTJ:n ja HTJ:n koulutusosaston toiminnasta voidaan antaa Canadan itsenäistymistaistelut, joissa eSuomalaisten tehokkuutta ja voimaa pohdittiin hämmästyneenä maailmanlaajuisesti niin eCanadan, kuin eUK:n mediassa.


NTJ:N Ase- ja rautatehdas

Eduskunnassa jo useaan otteeseen eSuomen itsenäisyyden aikana esille otettu asetehdas vietiin viimeisteltyyn muotoon hallitukseni jäsenten ja Oikeuskansleri "Mediamoguli" Sossun toimesta.

Meillä on siis tällä hetkellä Q4 rautatehdas ja Q2 asetehdas, sekä vanha valtion Q1 keppitehdas, joista edellä mainituissa töissä käyvät kohtuu palkalla NTJ:n ja SISU:n parhaan land ja manu skillin omaavat pelaajat. Tällä toimella tehdään suuri helpotus eSuomen puolustusbudjettiin.



Muun muassa pohjois-norjassa käymämme taistelu hurjasti lukuvoimaisempaa eVenäjää vastaan maksoi meille 741 FIM rahaa puolustuskassasta kiitos valtion aseiden.

Yhteenvetona on siis sanottava, että tällä kaudella pää keskittyminen on ollut sotilaallisessa vahvistumisessa tulevien koitoksien varalta.

Ulkomaansuhteet

eSuomen tiedustelupalvelu on perustettu ja tulee jatkamaan verhojen takan toimintaansa minun kauteni jälkeenkin. Virallisestihan kyseinen järjestö käyttää nimeä Siivouspalvelu. Suosittelen siis jokaista laitapuolen kulkijaa lopettamaan väärinkäytöksensä, sillä ette tiedä ikinä yrittäessänne vuotaa tietoja ulkomaille, että puhutteko Siivouspalvelun henkilökunnan kuullen.



Lisäksi lähetystoimintaa muutettiin Lähettiläsvastaavani Griffonin toimesta moniportaiseksi järjestelmäksi, jotta tehtävässä pitkään palveleminen olisi mielekkäämpää.

Entisen pelkän lähettilään sijaan meillä siis on konsuli, lähettiläs ja suurlähettiläs. Suurlähettiläitä on siis yksi per maanosa ja tämän arvonimen saavuttamiseen pitää jo luoda hiukan suhteitakin ja tehdä rutkasti töitä.

Onnistuin myös lobbaamaan EDEN😒sä itseni lisäksi toisen eSuomalaisen EDEN:in päämajan vahvuuteen. Lilla_T😒tä tehtiin EMC:n eli EDEN Mobile Corpsen varajohtaja ja liittoutuman hyökkäysjoukkojen varakoordinaattori.

Kun vatsa voi hyvin, koko keho kiittää!

Suomineidon vata eli valtion kassan täydentäminen oli tämän kauden yksi olennaisimmista tavoitteista. Edellisillä kausilla olemme jäänet rahallisesti tappiolle ja oli aika kerätä kassaan taas sitä kolehtia, jotta seuraavalla presidentillä olisi tuhlattavaa.

Kiitos hyvin suunnitellun budjetoinnin ja fiksut ratkaisut liittoutumatasolla sekä valtionvarainministerin työpanoksen, jäimme voitolle n. 30 000 FIM, joka siis vastaa noin 600kultaa.



Kauteni aikana järjestimme keräyksen, joka kartutti voitto-osuudesta valtion kassaa reilu 170:llä kullalla, joita käytetään EDEN:in blokkimaksujen kustantamiseen, joihin osallistuu jokainen PEACE:ä vastaan taisteleva valtio.

Kulttuuri on sisäpolitiikkaa parhaimmillaan

Heh sitten on aika sen kulttuuripläjäyksen, jota kaikki ovat varmasti odottaneet innolla.

Opetus- ja Kulttuuriministerini yaffin johdolla muutamat ministereistäni näkivät suuren vaivan säveltäessään eSuomelle pyynnöstäni kansallislaulun. Toinen tykkää ja toinen ei, mutta itse olen varsin ylpeä ministereideni saavutuksesta. Kappaleen voi kuunella seuraavasta linkistä.

http://www.youtube.com/watch?v=xS-jPaPIOSg

Valitettavasti foorumimme ovat tätä kirjoittaessani alhaalla ja foorumeiden serverillä sijaitseva uusi kotisivu on täten myös alhaalla. Joka tapauksessa Hovikoodaajani ja Kulttuuriministerini yaff ovat nähneet useiden avustajien kanssa jälleen paljon vaivaa tuodakseen sivuston koko kansalle luettavaksi. Sivusto sisältää useita tietopläjäyksiä. Muun muassa jälkeenpäin tässäkin artikkelissa esiintyvä historiikki, menneiden presidenttien henkilökuvat, puolueiden esittelyt, armeijan rakenteen esittelyn, hallintorakenteemme muodon, tärkeitä oppaita jne jne. Kotisivusto löytyy seuraavasta linkistä.

www.erepublik.fi/home

Tämän lisäksi valtiollemme valittiin kansanäänestyksessä valtiolliset symbolit:

Kansalliseläin: Lumikko


Kansalliskasvi: Medium-Vilja


Kansallissankari: Okkius Pyromanius


Vaakunaksemme valittiin Raicin upea taideteos:





Tässäpä sitten eSuomen virallinen historia, jos joltain löytyy historiassa mainituista asioista valitettavaa, niin tough luck. Voittajat kirjoittavat historian ja tässä tapauksessa voittaja olis siis yaff.
Varmastikkaan kaikkia yksityiskohtia ei ole mainittu tai toisten mielestä tärkeät asiat ovat jääneet liikaa varjoon, mutta voin vakuuttaa, että Kuhaa / yaff on tehnyt parhaansa saadakseen historiasta mahdollisimman asiasisältöisen.

eSuomen historia


Suomen esihistoria

eSuomi lisättiin peliin 20. marraskuuta 2007 eRepublikin aloittaessa kivisen ja kuoppaisen taipaleensa. Näistä ajoista ei ole juurikaan varmaa tietoa, sillä suomalainen pelaajakunta oli oletettavasti vähälukuinen, ja vain harva tuohon aikaan pelanneista on yhä keskuudessamme.Tuohon aikaan Suomessa oli vain kaksi puoluetta, Death Start Supporters ja Finnish National Front eikä politiikkaa tehty kovin tosissaan, jäsenet mm. vaihtoivat usein puoluetta.

2. joulukuuta 2007 Suomi sai ensimmäisen presidenttinsä, Death Star Supportersin Apen, joka hoiti virkaa neljänä kautena peräkkäin ollen yhä eSuomen ainoa presidentti, joka on hoitanut virkaa enemmän kuin yhden kauden. Apen jälkeen puikkoihin asettui Finnish National Frontin SeeDub.



Suur-Norjan alla

Sotamoduli lisättiin peliin 7. huhtikuuta 2008, ja 18.4 sotilaallisesti voimakas Norja julisti sodan Suomea vastaan. Tuohon aikaan suomalaiset olivat verrattain voimakas kansa, mutta vähälukuisina - noin sadan miehen voimin - he eivät pärjänneet norjalaisia vastaan. Useimmat taistelivatkin paljain nyrkein. Kaksi viikkoa sotamodulin julkaisemisen jälkeen, 21. huhtikuuta, Suomen kuusi aluetta oli kuuden taistelun jälkeen hävinnyt kartalta ja ne liitettiin väkisin Norjan imperiumiin.

Tappion jälkeen monet suomalaiset muuttivat ulkomaille, mm. Kreikkaan ja USA:han aloittaakseen uuden elämän. Toivoa Suomen itsenäisyydestä ei kuitenkaan ollut menetetty, vaan tällöin aloitettiin raivoisa uusien pelaajien rekrytoiminen. Elokuussa 2008 suomalaisia pelaajia alkoi virrata Norjaan, ja syyskuussa heitä oli jo yli tuhat. Suomen itsenäisyyttä ajamaan perustettu puolue Sovereign Finland nousi senhetkisen Uuden Maailman suurimmaksi puolueeksi 1400 jäsenellä, ja syyskuun presidentinvaaleissa Norjan presidentiksi valittiin suomalainen Inunova.

Inunova oli pitkään tehnyt yhteistyötä norjalaisten kanssa, ja hänen puolueensa nopea kasvu ei miellyttänyt Norjan senhetkisiä johtajia. Heille kuitenkin vakuutettiin, etteivät suomalaiset halunneet norjalaisille pahaa, vaan ainoastaan Suomelle kuuluvat alueet takaisin. Inunova johtajanaan suomalaiset olivat lähempänä tätä tavoitetta kuin ikinä, ja tunnelma oli äärimmäisen jännittynyt.



Kulta-skandaali

Suomalaisten syvissä riveissä kohistiin 28. elokuuta 2008 kun kävi ilmi, että Norjan silloinen presidentti Forconin oli ottanut maansa rahastosta 4000 kultaa ilman kongressin hyväksyntää, ja siirtänyt sen omalle henkilökohtaiselle tililleen "suojellakseen" sitä suomalaisilta, jotka jo tuolloin näyttivät kykeneviltä ottamaan presidenttiyden itselleen. Välit norjalaisten ja suomalaisten välillä olivat hyvin kireät, ja tämä välikohtaus ei miellyttänyt suomalaisia, joihin norjalaiset eivät omien sanojensa mukaan kyenneet luottamaan.

Lopulta neuvotteluihin otettiin rauhanomaisempi ja diplomaattisempi ote, ja virallinen keskustelu Suomen itsenäistymisestä saattoi alkaa. Lopulta norjalaiset tunnustivat Suomen oikeuden itsenäisyyteen Inunovan, Jafarinin, Esanssin ja Erwin Schaumanin kärsivällisten neuvottelujen myötä.



Itsenäistyminen

V1:n saapuessa neuvottelut olivat päässeet siihen pisteeseen, että Suomea oltiin valmiita alkaa vapauttamaan. Norja lupautui maksamaan kaksi vastarintasotaa, ja Itä-Suomi oli V1:n ensimmäinen alue, joka vapautettiin onnistuneen vastarintasodan seurauksena. Tuohon aikaan muurit olivat kaikkialla 100 000 pisteen vahvuisia, ja taistelu alueen vapauttamiseksi kesti useita päiviä.

Marraskuun presidentinvaaleja varjosti portugalilaisten maahanmuuttajien puolue, joka väitti tulleensa auttamaan Suomea sen kasvussa. Syntyperäisten suomalaisten asenteet olivat kuitenkin voimakkaasti heitä vastaan, ja marraskuun vaaleja varten vapautettiin nopealla myös Etelä-Suomi. Vaaleissa Suomi saikin suomalaisen presidentin, vasta perustetun Kansanpuolueen nantonin. Hänen valvonnassaan Suomen valtion toimintaa alettiin organisoimaan selkeäksi eduskunnassa, sovittiin hallinnon toimintamalleista ja perustettiin ensimmäiset ministeriöt. Perustettiin myös sotilasyksikkö Suomen Vapaajoukko, josta kehittyi Suomen armeijan ulkomailla toimiva yksikkö Nopean Toiminnan Joukot. Loput alueet vapautettiin Suomen ja Norjan välisessä SPEAR'08-sotaharjoituksissa, ja viimeinen Suomen alue liitettiin siniristilipun alle joulukuun 6. päivä, ja maa oli jälleen kokonainen.



Suomen jälleenrakennus

Itsenäistymisensä jälkeen Suomi muistutti lähinnä autiota ja hedelmätöntä joutomaata. Suurinta työtä vaativat talouden ja infrastruktuurin saaminen kuntoon, mutta onneksi jo tuolloin Suomessa asui päteviä poliitikkoja, joiden saumaton yhteistyö ja uurastus alkoivat hiljaa kohottaa Suomea ylös kuopasta, jossa se oli siihen asti ollut.

Joulukuun viidennen päivän presidentinvaaleissa kansan johtajaksi valittu Scadens oli tunnettu talousguru, ja hänen kaudellaan mm. hahmoteltiin NTJ:n jatkokehitystä, käynnistettiin sairaaloiden rakentaminen sekä lähennyttiin ATLANTIS-valtioiden kanssa jäsenyyttä varten. Hilpeyttä herätti Scadensille sattunut lipsahdus ensimmäisenä presidenttipäivänään, kun hänen Norjan ja Ruotsin presidenttien kanssa käymänsä puhelinkeskustelu oli vähällä suistaa Suomen sotaan Ruotsin kanssa. Oikeaa vaaraa ei kuitenkaan ollut, ja tilannetta muisteltiin nauraen jo samana iltana. Scadensin presidenttikaudella nationalistinen Isänmaallinen Kansanpuolue IKP onnistui neuvotteluissa Norjan valtausta edeltäneen Suomen presidentti SeeDubin kanssa, palauttaen Suomen kassaan talteen ottamansa 500 kultaa.

Suomen jälleenrakennus jatkui vuoden 2009 tammikuussa, kun itsenäisen Suomen presidentiksi valittiin Liberaalin Edistyspuolueen ehdokas, Pete1. Joulukuusta asti Suomi oli rakentanut hyviä suhteita ulkomaille, varsinkin naapurimaihinsa Ruotsiin ja jopa entiseen alistajaansa Norjaan. Suomen sotilaallinen aktiivisuus puolestaan jakoi kansan kahtia, ja Karjalan mahdollinen valtaaminen olikin keskeinen teema niin joulukuun kuin tammikuun presidentinvaaleissa, josta kirjoitettiin mediassa vielä pitkään. Pete1:n kaudella aloitettiin valtion virallisten tiedotteiden laatiminen sekä aloitettiin ensimmäinen viennin kehittämiseen tähtäävä lisenssikampanja. Eräs Pete1n presidentinkautta varjostanut seikka oli yhden suomalaisen sairaalan tuhoutuminen tulipalossa, joskin henkilövahingoilta vältyttiin.



Tapaus Karjala ja ATLANTIS

Äärioikeistolainen IKP-puolue halusi vallata Norjan hallussapitämän Venäjän alueen Leningrad Oblastin, jolla sijaitsee mm. Suomen talvi- ja jatkosodassa Venäjälle menettämä Karjala. Tätä palavaa halua perusteltiin kansallistunteella, vanhan kaunan kostamisesta Venäjälle, ja Karjalan valtaamisen aiheuttama pelaajaryntäys, joka Karjalan valtaamisen puolestapuhujien mukaan tapahtuisi. Hankkeen vastustajat olivat vähintään yhtä äänekkäitä sanoen, ettei vaivalla rakennettuja suhteita Norjaan voida murskata turhalla hyökkäyssodalla, eikä alueen ostaminen tulisi kuuloonkaan alueen täydellisen hyödyttömyyden takia.

Suomi ei "ottanut" Karjalaa, mutta sen sijaan toinen sen aikaisen maailman suurista sotilasliitoista - ATLANTIS - otti Suomen jäsenekseen 4. tammikuuta, Scadensin kauden viimeisenä päivänä. Suomelle oli ollut luonnollinen valinta hakeutua kyseisen liiton jäseneksi, sillä Suomen läheisimmät naapurivaltiot, Ruotsi ja Norja olivat myöskin ATLANTIS-liiton jäseniä. Pete1n kaudella roimasti organisoinnin puolesta kehittynyt NTJ alkoi osallistumaan ATLANTIS-liiton operaatioihin PEACE GC:tä vastaan, ja Suomen armeijan eliittiyksiköstä tulikin pian yksi Uuden Maailman tunnetuimmista sotilasyksiköistä sen hyvin organisoitujen yhteisiskujen ansioista, vaikka ryhmän aiheuttama vahinko ei vielä sen toiminnan alkuaikoina päätä huimannut.



Tasaisen kasvun aika

Helmikuun presidentinvaaleissa kohistiin, kun kolme julkisuudessa hyvinkin erilaisia aatteita ajanutta puoluetta yhdisti voimansa seuraavat kolme kautta jatkuvassa vaaliliitossa. Isänmaallisen Kansanpuolueen, Vaaliuurnilla kohtasivat Sinisen Puolueen ja Red Jihadin tukema Okkius Pyromanius, Liberaalin Edistyspuolueen Erwin Schauman ja Suomen Sosialistisen Puolueen ehdokas Jumala. Laajan ulkomaisen yhteysverkoston omaava politiikan konkari Erwin Schauman valittiin itsenäisen Suomen neljänneksi presidentiksi 5.2.2009.

Helmikuun aikana Suomeen perustettiin Hupiministerin virka, jonka toimenkuvaan kuului kilpailujen ja rientojen järjestäminen pakkasen pureman kansan viihdyttämiseksi. Myöskin Suomen rakentajat, jotka olivat jakaneet rahaa omasta pussistaan auttaakseen Suomea pääsemään alkuun saivat tunnustuksen, kun valtio antoi heille omansa takaisin. Erwinin kaudella eduskuntatalon seinälle myös liimattiin hallintorakenteiden toimintamallit kuvailevat kivitaulut ja rahavirtoja alettiin seuraamaan entistä tarkemmin.

Kysymykseksi muodostui eduskunnan aktiivisuus, sillä täysistuntoon vierailemaan tulleen toimittajan lööpit paljastivat valtaosan kansanedustajista nukkuvan istuntosalissa varsinaisen työn jäädessä vain muutaman edustajan harteille. Keskustelua käytiin niin kansan päästämisestä mukaan istuntoihin keskustelemaan kuin myös niinsanotun yläkamarin perustamisesta, jossa jo politiikasta eläköityneitä konkareita konsultoitaisiin ongelmatilanteissa, mutta kumpaakaan ideaa ei käytännössä lähdetty toteuttamaan.

Monet olivat jo pitkään valitelleet kuinka pitkäveteistä Suomessa on asua. Erwin lunasti kansan rakkauden itselleen julistamalla ANVIL'09-sotaharjoituksen Norjan kanssa alkaneeksi. Pitkään kotisohvillaan lihonneet kansalaiset pääsivät vihdoin heiluttamaan sotakirvestään, missäs muuallakaan kuin Karjalan kannaksilla ottaen norjalaisista mittaa ensimmäistä kertaa Suomen itsenäistymisen jälkeen.



Okkius, tuo Suomen lihaksikas jumalpresidentti

Maaliskuun presidentinvaalien alla Suomen mediassa kiehui. Vaaliliiton osapuolet syyttivät Red Jihadia vaaliliiton pettämisestä, sillä Okkius Pyromanius haki jälleen presidentiyttä, tällä kertaa Liberaalin Edistyspuolueen listoilta. Todellisuudessa vaaliliiton osapuolet olivat sitoutuneet ainoastaan tukemaan yhteistä presidenttiehdokasta, kuten Red Jihad näissä vaaleissa teki - Isänmaallisen Kansanpuolueen Engramia tuki vaaliliiton kaikkien osapuolten lisäksi myös Suomen Sosialistinen Puolue. Puolueen tiedottaja ilmoitti Okkiuksen toimivan heidän puolueohjelmansa tunnustamana yksityishenkilönä, ja Liberaalin Edistyspuolueen hyväksyessä Okkiuksen ehdokkuuden, ei toiminnassa nähty mitään väärää.

Vaalit olivat Suomen historian tiukimmat: Okkius Pyromanius voitti vastaehdokkaansa Engramin vain neljän äänen turvin 205 - 201, ja otti näin Suomen hellään huolenpitoonsa. Okkiuksen kaudella lähettilästoiminta polkaistiin uudelleen käyntiin, ja heitä vaadittiin toimittamaan viikkoraportit, jotka julkaistiin valtion lehden artikkelissa. Pyromaniuksen hallitukseen kuului myös uutena virkana Opetus- ja maahanmuuttoministeri, jonka tehtävä oli luoda ja ylläpitää foorumeilla opassarjaa uusien pelaajien auttamiseksi sekä tarjota vasta elämäänsä aloittaville vastauksia kysymyksiin. Maahanmuuttoministerin tehtävänä oli luoda mahdollisimman neutraali rekrytointiviesti, jonka avulla voitaisiin houkutella lisää kansalaisia Suomeen. Okkiuksen kaudella myös rakennettiin Ahvenanmaalle Suomen ensimmäinen Q5-sairaala.

Uudistukset eivät päättyneet tähän - eSuomen eduskunnan aloitteesta toteuttiin asevoimien uudistushankke, jonka seurauksena perustettiin leikkisästi Hätäisen Toiminnan Joukoiksi nimetty "kansalaisarmeija". Alkukankeuden jälkeen toiminta lähti hyvin pyörimään, ja historiansa aikana HTJ osallistui tärkeisiin taisteluihin, ja tarjosi Suomessa asuville sotilaille monia elämyksiä. Eduskunnassa myös sovittiin kansanedustajien jakamisesta ministeriöiden alaisuuteen hoitamaan pieniä tehtäviä. Tällä menettelyllä pyrittiin kasvattamaan edustajien aktiivisuustasoa, mutta toimintaa ei enää seuraavalla kaudella jatkettu. Suomeen myös päätettiin perustaa valtiollinen asetehdas tekemään aseita varastoon pahan päivän varalle, sillä sotaharjoituksissa huomattiin aseiden loppuvan marketista hyvin nopeasti sekä aseiden hintojen kohoavan pilviin.



eMaailma kiehuu - Suomi laajentaa rajojaan?

Okkiuksen kaudella jatkuivat jo jonkin aikaa foorumilla ja mediassa velloneet keskustelut Viron valtaamisesta kun se tultaisiin lisäämään peliin, mikäli saataisiin rahallista hyötyä ahmaisemalla näin uusille valtioille myönnettävät 1000 kultaa tai jokin high-resurssi. Nyt myös eduskunta pui asiaa ylhäisessä yksinäisyydessään, ja keskustelussa pyrittiin ottamaan huomioon hyvät ja huonot seuraukset ja mm. sen, kallistuisiko Viro tällaisen toiminnan seurauksena vihollisliiton puolelle. Viron liityttyä peliin päätettiin hyökkäyksen sijaan pyrkiä hyviin väleihin valtion kanssa.

Hallitusta piti myös kiireisenä suurimman liittolaisen Romanian ja PEACE:n sydämen, Indonesian, välillä raivonneet suuret taistelut, joissa valtioiden rajat siirtyivät päivittäin. Myös muut maat hyödynsivät sekasortoa hyväkseen ja hyökkäilivät kuka kenenkin kimppuun. Puhuttiin toisesta eMaailmansodasta, ja Suomi osoitti kerta sotiensa jälkeen lojaaliutensa liittolaisiaan kohtaan. Presidentti Okkius yhdessä läheisimpien hallituskollegojensa kanssa valvoi öitä keskustellen liittolaisten kanssa strategioista melkein polttaen itsensä loppuun.

Huhtikuun presidentinvaaleja edeltävänä yönä Suomi ja Norja sopivat Scadensin sekä Gabriel Lavanchen läpi yön kestäneen Norjan presidentin hiillostuksen jälkeen, että Suomi ottaa haltuunsa Norjalta kolme aluetta: Norjan alkuperäisen Nord-Norgen sekä kaksi Venäjän alkuperäisaluetta - Leningrad Oblastin ja Moscow Regionin, suojatakseen niitä vallankaappauksen kohteeksi joutuneen Norjan kamppaillessa säilyttääkseen mahdollisimman paljon poliittisesta ja alueellisesta koskemattomuudestaan. Norja hyökkäsi vihamielisten vallankaappaajien johdosta heti seuraavana päivänä Moskovaan, mutta raivokkaan kamppailun seurauksena alue onnistuttiin pitämään Suomen hallussa. Myös Nord-Norgen hyökkäys torjuttiin, ja alue siirrettiin myöhemmin Suomen hallusta Ruotsille.



Sisäistä levottomuutta

Huhtikuun presidentinvaalit voitti vaaliliiton tukemana Sinisen Puolueen Simppa, ohittaen Liberaalin Edistyspuolueen Gabriel Lavanchen äänin 158-153. Hänen hallituksensa joutui alusta asti valtavaan pyöritykseen. Monet hänen hallituksensa jäsenet erosivat väsyneinä Suomen masentavaan poliittiseen ilmapiiriin ja lähtivät ulkomaille metsästämään elämyksiä ja uutta alkua. Monet heistä tosin nielivät ylpeytensä ja lupasivat palata Suomeen auttamaan meneillään olevan tilanteen selvittämisessä.

Suomen hallussapitämät Venäjän alueet muistuttivat itsestään kun kävi ilmi, että Suomen Sosialistisen Puolueen puheenjohtajaksi haki ulkomaalainen, suomalaisille täysin tuntematon nimi. Myöhemmin hälytys osoittautui vääräksi - Suomea ei oltu poliittisesti valtaamassa - mutta välikohtaus osoitti Suomen kansa yhä pystyvän jättämään keskinäiset kiistansa huomiotta ja yhdistämään rivinsä mahdollista uhkaa vastaan.

Osaltaan tämä laukaisi keskustelun Suomen, Ruotsin ja Norjan yhdistämistä liittovaltioksi, jota epävirallisissa keskusteluissa nimitettiin eSkandinavia-hankkeeksi. Asiasta käytiin raivokasta keskustelua Suomen foorumeilla - vastustajat vetosivat nationalismin tunteeseen, heidän mukaansa Suomi ei olisi enää Suomi, jos se liitettäisiin Ruotsin lipun alle. Ruotsia pidettiin parhaana vaihtoehtona isäntämaaksi sen vakaan rahayksikön ansiosta. Monia myös huolestutti kielikysymys - suostuisivatko ruotsalaiset käyttämään englantia, vai runnoisivatko he väkisin ruotsinkielisiä artikkeleita äänestetyimpiin artikkeleihin. Todellisuudessa Suomen, Ruotsin ja Norjan aktiiviväestö oli melko tasapainossa, joten kaikilla olisi suurella todennäköisyydellä ollut samat mahdollisuudet osallistua niin politiikkaan kuin mediaankin.

Hankkeen puolustajat vetosivat poliittiseen vakauteen - jos kolme kansaa yhdistettäisiin saman lipun alle, poliittisen vallankaappauksen onnistunut suorittaminen vaikeutuisi huomattavasti. Norja oli tämän jo kokenut, ja Suomikin sai maistiaisen vieraan ehdokkaan ilmestymisen aiheuttamasta paniikista. Haittapuolena pidettiin alueellista puolustettavuutta, sillä Suomen tai Norjan alueille hyökättäessä MPP:t eivät aktivoituisi. Vihollismaiden aloittamia mahdollisia vapaussotia pidettiin myös ongelmana. Myös huhtikuun kongressivaaleissa pelättiin poliittista vallankaappausta, joten kansa yhdistyi jälleen torjumaan myöhemmin pieneksi osoittautunutta vaaraa asettamalla ehdolle lukuisia "täyte-ehdokkaita", jotta ulkomaalaiset voitaisiin tarvittaessa pudottaa listoilta.

Oman lisänsä eSkandinavian soppaan antoi Isänmaallisen Kansapuolueen kokouksesta saadut pöytäkirjat, joissa puolueen johto ilmoitti olevansan valmis kaappaamaan vallan itselleen turvautuen tarvittaessa vaikka vihollisliittouma PEACE:n apuun. Asiasta nousi valtava kohu kansan keskuudessa, ja eSkandinaviaa ei koskaan toteutettu. Silloin Suomen varapresidenttinä toiminut puolueen johtohenkilö kuitenkin erotettiin virastaan.

Viimeinen pisara oli presidentin yllättävä katoaminen kautensa loppupuolella. Simppaan saatiin kuitenkin yhteys, ja häntä paikkaamaan valittiin Simpan presidentillinen neuvonantaja Gabriel Lavanche, joka oli Suomesta poistumisestaan huolimatta ollut aktiivisesti mukana hoitamassa Suomen asioita. Muu hallitus jatkoi työskentelyään normaalisti.



Suomi gooniuhkien alla

Toukokuun presidentinvaalit suoritettiin varmuuden vuoksi etukäteen foorumeilla, mutta muuten kaikki sujui rauhallisesti. Sinisen Puolueen ja PippeliPoikien tukema Liberaalin Edistyspuolueen Engram voitti pelin "virallisissa" vaaleissa Suomen Sosialistisen Puolueen Democratin(ent. Jumala) äänin 245-51.

Ruotsin hyökätessä Saksaan maiden välisten vanhojen kaunojen ja syytösten johdosta Suomi asettui monen muun ATLANTIS-liiton jäsenmaan tavoin tukemaan Ruotsia. Suomi osallistui pitkään jatkuvaan koko sotilasliiton laajuiseen USA-Irlanti-sotaharjoitukseen, ja järjesti Norjan sekä Ruotsin kanssa omat harjoitukset, joiden yhteydessä Nord-Norge palautettiin Suomen kautta Norjalle. Suomi piti kuitenkin yhä Venäjän alueita hallussaan.

Romanian ja Indonesian välinen sota kärjistyi, kun kävi ilmi PEACE-maiden löytäneen jälleen pelistä "ominaisuuden", joka salli kullan ja esineiden rajattoman monistamisen. Edellisen kerran näin oli käynyt saman vuoden tammikuussa, ja tästä raivostunut ATLANTIS-johto ilmoitti lopettavansa Romanian alueiden puolustamisen. Sotilasliitto, jonka jäsen Suomi yhä oli, rakoili, ja Suomessakin käytiin keskustelua, mitä ATLANTIS voi suomalaisille tarjota. Suomi oli koko jäsenyytensä ajan ollut uskollinen jäsen ja mennyt minne käskettiin, ja usein julistanut kaatuvansa ATLANTIS-liiton mukana. Lopulta ATLANTIS lakkasikin olemasta 21. toukokuuta 2009, joskin Suomi ja muut liiton jäsenmaat jäivät olemaan.

Toukokuun kongressivaaleissa koettiin jälleen kauhunhetkiä, kun näytti siltä että Suomea uhkaa tällä hetkellä todellinen gooniuhka - Suomen Sosialistisen Puolueen onnistui valtaamaan unkarilainen gooni, joka nimesi puolueen Finno-Ugric Partyksi. SSP:n jäsenet liittyivät Red Jihadiin, kunnes saivat puolueensa takaisin. PTO-puolue keräsikin itselleen jopa sata jäsentä vaalipäivän aattona, mikä aiheutti suomalaisille vilunväristyksiä. PEACE:n rintamalla käytiin kuitenkin oma taistelunsa, sillä entiset ATLANTIS-maat suorittivat Indonesiassa vallankaappausta saavuttaen tasan puolet eduskuntapaikoista. Ilmeisesti tämä sai unkarilaiset luopumaan Suomen valtausyrityksestä, tai heidän tarkoituksensa ei missään vaiheessa ollut kuin pelotella suomalaisia, tai sitten he halusivat vain muistuttaa Suomea, että se piti yhä hallussaan Venäjän alueita. Joka tapauksessa, Suomen eduskuntaan pääsi vain yksi vihamielinen ulkomaalainen.

Valmistauduttaessa tuleviin presidentinvaaleihin, joissa jälleen pelättiin vallankaappausyritystä tapahtui jotain odottamatonta: kansanedustaja Ganjawarrior pisti juuri ennen vaaleja pelissä pystyyn äänestyksen presidentin erottamisesta. Normaalisti tässä ei olisi ollut mitään tavallisuudesta poikkeavaa, mutta kyseisen äänestyksen voi aloittaa vain kerran viikossa, ja näin mahdollisesti valituksi tuleva ulkomaalainen presidentti ehtisi toimia virassaan neljä päivää, mikä riittäisi hyvin Suomen vahingoittamiseen. Rangaistustoimenpiteisiin ryhdyttiin, ja kesäkuun presidentinvaaleja jäätiin odottamaan kylmä hiki otsalla.



Suomi laajenee Latviaan

5.6.2008 Liberaalin Edistyspuolueen Jorma Ollila oli kuin olikin ainoa presidenttiehdokas. Unkarilaisen monisataapäisen puolueen ehdokas oli yhä Suomessa, mutta suomalaiset saivat huokaista helpotuksesta vieraan vallan ehdokkaan vetäytyessä kilvasta vain vajaa puoli tuntia ennen vaalihuoneistojen avautumista. Tähän oli syynsä.

Suomen historian kannalta merkittävää oli tapahtumassa, ja kansalaiset hykertelivät jännityksestä. Suomea oli useaan otteeseen peloteltu poliittisilla vallankaappauksilla PEACE:n toimesta Suomen pitämien Leningrad Oblastin ja Moscow Regionin takia. Suomi oli Moscow Regionin myötä saanut itselleen ainoan high-resurssinsa, viljan. Kukaan ei silti uskaltanut perustaa alueelle yrityksiä, sillä oli selvää sen joskus palautuvan Venäjälle, PEACE:n Itä-Euroopassa ja Venäjällä kasvaneen voiman vuoksi. Tätä varten kehitettiin vaihtoehtoinen suunnitelma high-viljan saamiseksi.

Suunnittelu oltiin aloitettu jo Engramin kaudella, mutta presidentti Jorma Ollilan hallitus sai kunnian alkaa toteuttamaan sitä. Moskovan kautta päästäisiin Latvian omistamaan Zemgaleen, joka on tunnettu runsaista viljapelloistaan. Tällä tavalla lyötiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla - Suomi oli tehnyt kokouspöydissä PEACE:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan Suomi julistaa sodan Latvialle ja valtaa Moskovan kautta Latvian kaksi aluetta: ensin Latgalen, jonka kautta Suomi saisi high-resurssin, ja PEACE:n presidentinvaaliehdokas Suomessa vetäytyisi.

Keskustelun jälkeen eduskunta hyväksyi suunnitelman, ja sotaan alettiin valmistautua. Suomi tuli kuitenkin jälleen petetyksi oman miehen toimesta, sillä vasemmiston äänitorvena pitkään toiminut Democrat vuosi suunnitelmat latvialaisille. Latvialaiset eivät riemastuneet tästä kuullessaan, vaan solmivat liiton Viron kanssa. Democrat sai tuta rangaistuksen petturuudesta isänmaata kohtaan, ja suunnitelma päätettiin laittaa käytäntöön tästä huolimatta.

Leningrad Oblast palautettiin sopimuksen mukaan Venäjälle, ja 8.6. Suomen sodanjulistus Latvialle meni läpi. Hyökkäys Latgaleen alkoi samana päivänä. Latvialaiset kuitenkin laukaisivat vastarintasodan Moskovassa, ja Suomi joutui keskittämään kaikki voimansa voittaakseen Latgalen taistelun. Moskova kuitenkin menetettiin, ja PEACE:n petollisuus kävi tässä vaiheessa ilmi - se oli avustanut Latviaa taisteluissa, vaikka sopimuksen mukaan PEACE sitoutui jäämään tilanteen ulkopuolelle. 10.6. Suomi hyökkäsi Zemgaleen ja onnistui valtaamaan sen liittolaistensa avustuksella.

Kaikenkaikkiaan Latvian operaatio oli hintava, mutta operaation katsottiin onnistuneen. Zemgaleen pystytettiin Q5-sairaala ja kansalaisille jaettiin ilmaisia matkalippuja, jotta he voisivat muuttaa sinne nostamaan muuria mahdollisen hyökkäyksen varalta. Myöskin yrittäjiä kehotettiin perustamaan alueelle yrityksiä.



Latvialaisten reaktio

Latvialaisten osalta hyökkäys aiheutti odotetusti valtavan paskamyrskyn suomalaisten niskaan. Latvian raivostuneet asukkaat syyttivät suomalaisia imperialistisiksi sioiksi ja kirosivat niin esivanhempamme kuin lapsemme helvetin syvimpiin syövereihin. Suomen hallitus yritti lepytellä välejä tuloksetta, ja molemminpuolinen vittuilu jatkui mediassa pitkään.

Latvialaisten pelaajakannan hurja kasvu alkoi heinäkuun presidentinvaalien aikoihin. Se havaittiin nopeasti Suomessa, mutta tulkittiin lähinnä järjestelmälliseksi multaamiseksi latviankielisillä forumeilla käytyjen keskustelun pohjalta. Latvialaiset vaativat Latgalea palautettavaksi välittömästi sanoen Suomen hallituksen luvanneen palauttaa sen saavutettuaan Zemgalen. Suomessa ei kuitenkaan nähty syytä palauttaa aluetta kovin pian, sillä latvialaiset olivat järjestelmällisesti torjuneet lähes kaiken heille tarjotun diplomatian.

Latvian sota tekikin Jorma Ollilan presidenttikaudesta yhden Suomen historian muistettavimmista, ja sen avulla Suomi sai itselleen kauan kaipaamansa high-viljan. Kesäkuun aikana myös Suomen hallintokoneisto monipuolistui - eduskunnassa tehtiin päätöksiä mm. salaisten asioiden käsittelemisen helpottamiseksi perustettiin valiokunta, jossa jokainen eduskuntapuolue sai yhden henkilön keskustelemaan hallituksen kanssa Suomen kannalta tärkeistä asioista ja tarvittaessa äänestämän niistä, ja päätettiin alivaltiosihteerin viran perustamisesta. Näin tuotiin eduskuntaa ja hallitusta lähemmäs toisiaan. Myös rekrytointitoimintaa alettiin rakentaa järjestelmällisemmäksi työryhmän avulla.



Heinäkuun "Jihad"

Koska Suomi ei enää pitänyt Venäjän alueita itsellään, moni uskoi vallankaappaus-uhan olleen ohi. Kuitenkin siihen asti vakavin uhka koettiin heinäkuun presidentinvaaleissa, jolloin Finno-Ugric Party teki paluun, tällä kertaa kuitenkin aivan uuden puolueen muodossa - uuden puolueen ilmestyttyä vain minuuttia ennen vaalien alkamista. Juuri tästä syystä uhan uskottiin viimein olevan todellinen.

Uuden puolueen Samotron keräsi nopeasti ääniä, ja suomalaisehdokkaat luopuivat leikistä, jotta presidentiksi saataisiin suomalainen - sillä hetkellä äänestystä johtanut Red Jihad -puolueen Erius. Loppujen lopuksi Erius voitti Samotronin äänin 358-279. Vaaleissa äänesti huimat 728 ihmistä, mikä on enemmän kuin missään itsenäisen Suomen vaaleissa aikaisemmin. Tämä kieli selvästi, että ulkomaalaisia äänestäjiä oli mukana molemmilla puolilla.

Eriuksen hallitus koki kovaa painostusta latvialaisten taholta, ja alue päätettiin vapauttaa. Sopimusta latvialaisten kanssa yritettiin hieroa tuloksetta, sillä neuvottelut kaatuivat Latvian kongressin haluttomuuteen yhteistyötä ajatellen. Suomi päätti vapauttaa Latgalen vastarintasodalla. Tällä pyrittiin parantamaan osaltaan maiden välejä ja Latgalessa asui pääasiassa latvialaisia, joten tällä tavalla helpotettiin kongressivaalien sujuvuutta. Latgalea ei myöskään ollut missään vaiheessa tarkoitus pitää, joten palautuksen lykkäämistä ei katsottu hyödylliseksi toimenpiteeksi, sillä olisihan yhtä aluetta helpompi puolustaa kuin kahta.

11.7.2008 Okkius Pyromanius aloitti Suomen eduskunnan pikaäänestyksellä hyväksymän vapautussodan Latgalessa, ja alue siirtyi takaisin Latvian haltuun. Latvian ja PEACE:n petollisuus kävi pian kuitenkin ilmi - 12.7 juuri ennen vuorokauden vaihtumista Latvia hyökkäsi valtavan PEACE-tankituksen turvin Zemgaleen murskaten muurin jättäen Suomelle vain vähän aikaa reagoida. Maailmansodan alkutahdit oli lyöty, vaikka se ymmärrettiinkin vasta seuraavina päivinä. Suomi ja liittolaiset puolustivat aluetta urheasti, vaikka toivoa alueen turvaamisesta ei paljoa ollutkaan. Suomi käytti paljon kultaa alueen puolustamiseen, ja sitä yritettiin kerätä muista maista menestyksekkääksi osoittautuneella Media Mogul-kampanjalla. Myöskin valtion asetehtaasta laskettiin aseita markkinoille halvalla, jotta niitä olisi varmasti saatavilla. 13.7.2009 Suomi kuitenkin menetti Zemgalen ja näin ainoan high-alueensa, josta se oli saanut nauttia ainoastaan reilun kuukauden. Latvian ehdottaman rauhansopimuksen Suomen ja Latvian välillä kuitenkin torjui hyökkääjämaa Suomi, taka-ajatuksenaan että Latvian yrittämän mahdollisen vallankaappauksen suorittamiseen vaadittavien äänestäjien lähettämiseen vaadittaisiin sotatilan ollessa päällä kaksi matkustuslippua.

Zemgalen menetyksen aikana ja jälkeen tyytymättömyyttä niin kansalaisten kuin valtion palveluksessa olevien keskuudessa aiheutti presidentti Eriuksen pitämä viikon loma. Asia oli sovittu etukäteen, ja tuona aikana Suomen presidenttinä toimi Okkius Pyromanius, apunaan puolustuspolitiikassa Jorma Ollila.

Suurten PEACE-maiden aloittaessa Fortis-liiton jäsenmaiden Kanadan ja USA:n valloituksen myös Suomi tempaistiin mukaan tälle suurvaltojen pelilaudelle, kun Norjan aloitti blokkihyökkäykset Venäjää vastaan. Venäjä hyökkäsi Nord-Norgeen, ja Norjan peräydyttyä taistelusta Suomi puolestaan hyökkäsi samalle alueelle, joka nyt oli Venäjän hallussa. Venäjä perääntyi taistelusta ja Suomi palautti alueen Norjalle. Norjan yrittäessä uutta blokkihyökkäystä sama kuvio toistui, ja Suomi valtasi Nord-Norgen Venäjältä pitäen alueen kuitenkin itsellään estääkseen noidankehää jatkumasta.

Eriuksen kaudella eduskunta kehitti mm. oikeuskanslerin viran valvomaan hallituksen toimintaa. Hiukan sekavasti järjestetyn eduskunnan äänestyksen jälkeen virkaan valittiin jo kahtena kautena presidentin valitsemana oikeutta jakanut Gabriel Lavanche. Kansalaisuusmodulin myötä alettiin myös muotoilemaan Suomelle maahanmuuttopolitiikkaa. Suomi oli vihdoin turvassa poliittisilta vallankaappauksilta - sen ainoa "vieras" alue kuului liittolaiselle, ja vain maan virallisilla kansalaisilla oli oikeus äänestää vaaleissa. Taloudellinen tilanne näytti kuitenkin heikolta, sillä Latvian sota ja Nord-Norgen valtaaminen olivat verottaneet valtion kultavarantoja.



Suomi uuteen nousuun

Tilanne Suomessa oli jokseenkin rauhoittunut, kun elokuun presidentinvaalit polkaistiin käyntiin. Liberaalin Edistyspuolueen Gabriel Lavanche nousi ansaitusti pitkän poliittisen uran jälkeen presidentin korokkeelle, ja hänen hallituksensa aloitti välittömästi työnteon. Lavanche halusi omien sanojensa mukaan "nostaa Suomen aallonpohjasta" ja luvassa oli rakenteiden hienosäätöä.

Uutta hallitusta kritisoitiin mm. sen suuresta koosta, mutta se osoitti tehokkuutensa jo ensimmäisenä työpäivänään pitämällä puolueiden puheenjohtajien kesken kokouksen, jossa sovittiin HTJn rakenneuudistuksesta, jossa se jaettaisiin puolueiden muodostamiin omiin yksikköihin.

Suomeen luotiin myös salamyhkäinen Tiedustelupalvelu ja kulttuuria rikastettiin muun muassa tämän historiikin muodossa.

Lavanchen kaudella valtion rahankäyttöä syynättiin entistä tarkemmin, ja säästötalkoissa tehtiin niin lyhyen kuin pitkän tähtäimenkin suunnitelmia. Valtion budjetit laadittiin entistä huolellisemmin, ja valtiovarainministeri sai rahasalkun valuuttakeinotteluja varten. Pidemmän tähtäimen säästöihin pyrittiin investoimalla huomattava summa kultaa rauta- ja asetehtaisiin, joissa NTJ:n jäsenet alkoivat tuottamaan itselleen aseita. Vaikka käytetty rahasumma olikin suuri, se tulisi pitkällä aikavälillä tuomaan valtiolle huomattavia säästöjä leikkaamalla huolestuttavan suureksi kasvanutta puolustusbudjettia.

Elokuussa 2009 Suomi loisti ulkomailla NTJ:n ja HTJ:n ollessa avainasemassa Kanadan sotiessa itsenäisyyden puolesta. Suomen armeija kylvi kauhua brittisotilaisiin ja kunnioitusta paikallisväestöön marssiessaan voitokkaana läpi niin Newfoundland ja Labradorin, Nova Scotian sekä Albertan, nostaen jälleen kerran liittolaisensa lipun salkoon näillä alueilla.

Myös Suomen maaperällä sodittiin Venäjän yrittäessä vallata Nord-Norgea päästäkseen etenemään pidemmälle Skandinaviaan. Suomi kuitenkin päihitti vihollisen jälleen kerran tehokkaalla organisoinnillaan, ja alue siirrettiin Ruotsin alaisuuteen parempaan turvaan. Huomattavan tästä voitosta tekee sen, että taistelun aikana vihollinen oli rampauttanut Suomen puhelinverkoston täysin (foorumit nurin), jolloin viestintä suoritettiin moottoripyörälähettien välityksellä, ja lähes puolet hallituksesta oli lomalla.



Loppusanat:

Kaikennäköistä muuta kivaa näperreltiin myös kauteni aikana, kuten Rowboat botti, jonka toiminnoissa voitte kääntyä IRC😒sä Shadikan puoleen. Botin tarkoituksena on toimia helpottavan työkaluna jokaiselle kansalaiselle, sekä siinä on myös luokiteltuja toimintoja puolustusvoimiemme tietojen keräämiseen.

Olen erittäin tyytyväinen kauteni saavutuksiin artikkelini alussa mainituista pienestä huolimattomuusvirheestä itseni ja hupiministerin taholta, sekä IRL-asioiden tuomista hankaluuksista.

Kaikem kaikkiaa kausi oli suhteellisen virheetön suoritus ministereiltäni ja aikaan saatiin rutkasti yhden kuukauden aikana, vaikka tarkoituksena oli hiukan höllätä tahtia, että eSuomen rahoja ei polteltaisi turhaan.

Tulevaisuuden suunnitelmista kerrottakoon sen verran, että jatkan luonnollisesti EDEN:in apulaisjohtajana, sekä minulle on tarjottu hallituspaikkaa tulevasta hallituksesta.

Eräät puolueen jäsenet tarjosivat minulle myös jatkokautta presidenttinä, mutta tunnen olevani tämän kauden jälkeen sen verran tyhjä ideoista, että oli parempi antaa uuden varmasti osaavan miehen ottaa vastuu eSuomen tulevasta kehityksestä.

Uskon vahvasti avecin kykyyn jatkaa siitä mihin jäätin minun kaudellani ja tuovan roppa kaupalla omaa näkemystään asioiden hoitoon.

________________________________________ ________________________________________ _

Gabriel Lavanche
eSuomen Tasavallan Presidentti
EDEN:in apulaisjohtaja