Valtiollinen tiedote: ATLANTIS, Ruotsi ja Saksa

Day 539, 03:06 Published in Finland Finland by Ministry of Education FI


Suomen valtiojohto on käynyt jo viime presidenttikaudesta asti kamppailua pitääkseen Saksan liittoumassa ja etsien rauhanomaista ratkaisua näiden kahden maan välille. Allekirjoittanut, Jorma Ollilla, Scadens, Engram, Okkius ja muutamat muut ovat käyneet asioista tuntien mittaisia keskusteluja useaan otteeseen. Me kaikki olemme tehneet selväksi Ruotsille, että Suomi vastustaa Ruotsin suunnitelmaa ja että suunnitelmasta on järki kaukana.

Meidän ponnisteluistamme, Romanian edustajien ponnisteluista, USA ja Espanjan uhkailuista ja Brittien molemmista edeltävistä huolimatta Ruotsi ei ole muuttanut mieltään asian suhteen ja uhannut jopa erota liittoumasta, jos Saksa siihen otetaan. Miksi me seisomme Ruotsin rinnalla siis? Ensimmäinen syy on lämpimät välimme. Ilman Ruotsia ja sen neuvottelijoita Suomi ei ehkä olisi irronnut Norjasta niin helposti ja niin hyvillä ehdoilla kuin se nyt teki. Moskovan taistelut olisi hävitty ilman Ruotsia. Tässä vain muutama esimerkki miten Ruotsi on meitä auttanut. Nyt suurin osa kansalaisista ajattelee tunneperäisesti, että me puukotamme selkään Saksaa. Unohdatte, että jos me tuemme Saksaa, niin iskemme lähintä ystäväämme sillä samalla puukolla selkään.

Saksa ei ole myöskään ATLANTIS-liiton jäsen. Sen passiivijäsenyyden koeaika on päättynyt. Koeaikanaan Saksa jätti velkansa maksamatta Ruotsille (velan, jonka maksaminen oikeutti sen ATLANTIS-liiton suojelukseen ylipäätänsä), heidän johtonsa vuosi ATLANTIS-operaatioiden tietoja PEACE-liitolle, heidän johtonsa valehteli lähettävänsä tukea muutamaan operaatioon ja kun Saksalta vaadittiin näistä syistä myönnytyksiä Ruotsille, jotta nämä pääsisivät purkamaan turhautumistaan PEACE-maihin, eräs saksalainen korkea-arvoinen edustaja totesi: "Suostutaan myönnytyksiin ja pidetään huoli, että Ruotsi saa tällä vaan nenänsä vuotamaan verta".

Kaikesta edellämainitusta huolimatta esimerkiksi minä ja USA:n armeijan komentaja vastustimme eilisessä keskustelussa (joka muuten ei ollut virallinen kokous) Ruotsin suunnitelmaa. Me käytimme sanaa vajaaälyinen ja viittasimme muutamaankin otteeseen, että suunnitelma tuottaa lähinnä yhtä suurta hedelmää, kuin omien sukupuolielinten silpominen.

Suunnitelma on yhä edelleen Suomen valtiojohdon mielestä äärimmäisen typerä, jonka avulla ei tehdä mitään muuta kuin heikennetä ATLANTIS-liiton asemaa. Hajotetaan liittoa sisältä päin ja tehdään se vielä mitä typerimmällä tavalla ja äärimmäisen huonossa paikassa sotilasstrategisesti.

Kuten edellä mainittiin, Ruotsi teki selväksi, että se on joko he tai Saksa. Molemmat vaihto-ehdoista on huonoja, joten valitsimme sen vähemmän huonon, jonka takana suurin osa muustakin liitosta seisoo. Vaihtoehdon, jossa me seisomme ystävämme rinnalla hänen jääräpäisyydestään ja typeryydestään huolimatta. Sitähän se ystävyys ja liittolaisuus on.

Miksi minä sitten ehdotan vielä katalampia suunnitelmia? Vaikka tuo logi nyt olikin täysin irroitettu asiayhteydestä ja vain provokaatioksi tarkoitettu, niin selitänpä. Jos sinulla on kaksi kuppia paskaa, joista toisessa on vain hiukan enemmän paskaa kuin toisessa, mutta sen lisäksi iso kultakimpale sisällä, niin kumman kupin syöt, jos sinun on pakko syödä toinen. (Kultakimpaletta ei siis tietenkään saa ellei syö isompaa paskakasaa). Minun logiikallani kannattaa syödä vähän enemmän paskaa, että sen paskan syömisestä olisi jotain hyötyäkin. Suunnitelmalla viivytettäisiin hiukan avointa sotaa Ruotsin ja Saksan kesken, jolloin diplomatialle olisi enemmän aikaa, vaikka todennäköisyydet että diplomatia toimisi, ovat hyvin pienet. Näin myös jätettäisiin Ruotsille se vaihtoehtoinen aggressioiden kohde, joka olisi yksi niistä maista, jotka edustavat sitä toista liittoumaa.

Eli tuossa vaiheessa alettiin jo miettiä kaikkia suunnitelmia ja mahdollisuuksia läpi, koska Ruotsi edelleenkin teki kaikesta vastustuksestamme huolimatta selväksi, että ei taivu. Hallituksen henkilökunta on valittu hommiinsa siitä syystä, että he toimisivat Suomen parhaaksi moraaliristiriidoista ja tunnesyistä huolimatta. Jos me pelkäisimme antaa mielipiteitämme ja seisoisimme nurkassa hiljaa katsoen kun muut leikkii peläten lokaavamme oman nimemme, emmekä ottaisi Suomen etua tästä syystä huomioon, olisimme vääriä miehiä näihin hommiin.

Syitä on monia miksi tähän päädyttiin ja valitettavasti kuten näette niin meistä on moneksi ATLANTIS-liiton sisälläkin. Toiset linkittelevät logeja, joiden pitäisi olla salaisia, joten tästä syystä kaikki tieto pidetään Suomen kansankin kohdalla minimissään, jotta vuotojen määrä pystyttäisiin pitämään minimissään. Suurinosa tätäkin asiaa koskeneista ulkomaisista artikkeleista on jo poistettu, koska niiden tekijät tajusivat tehneensä virheen. Muutama anteeksipyyntökin on ATLANTIS-maiden johtajille esitetty. On helppo tuomita, kun ei ole perillä asioiden taustoista ja syistä mitkä ovat tähän tilanteeseen johtaneet.

Saksa on käyttäytynyt petollisesti liittolaisiaan kohtaan jo useasti ja onnistunut tulistuttamaan Ruotsin käytöksellään niin, että he ovat sokeita vihaltaan, eivätkä halua antaa uutta mahdollisuuta. Ei myöskään unohdeta, että Ruotsi itse tuki Saksan irtautumista Ruotsista aikanaan ja tällöin Saksa kääntyi PEACE:n puoleen pettääkseen entisen emämaansa ja sen kanssa tehdyt sopimukset. Ruotsi siis tuntee tulleensa petetyksi useammin kuin kerran. Vaikea heidän tavallista kansaa on siis syyttääkkään tästä lähes vajaaälyisyyteen vajonneesta vihasta.

eSuomen Tasavallan Oikeuskansleri
Gabriel Lavanche