Viisi vuotta eLämääni
Fineros
Tänään, 27.2.2016 on tullut kuluneeksi tasan viisi vuotta siitä, kun aloitin taipaleeni eRepublikin ihmeellisessä maailmassa. Sen kunniaksi valmistuikin tämä artikkeli, jossa muistelen wanhoja hyviä aikoja ja omaa peliuraani. Vaikka kirjoitukseni tuloksena muistelmani keskittyykin enimmäkseen peliurani alkuun vuosien takaa, suosittelen kuitenkin lukemaan sen kokonaan, sillä se sisältää omaa näkökulmaani myös nykyiseen tilanteeseemme. Pidemmittä puheitta, mennään asiaan.
Rekisteröidyin peliin 27.2.2011, ePäivänä 1193. eRepublikista olin saanut tietää pelatessani Tribal Warsia, jossa joku heimoni jäsen kertoi pelistä, ja sai minut vakuuttuneeksi kokeilemaan sitä. Pian pelin aloittamisen jälkeen rekisteröidyin myös eSuomen viralliselle foorumille ja aloin käydä silloin tällöin myös #erepublik.fi-kanavalla ircissä, mutta en aloittanut varsinaista aktiivipelaamista ensimmäiseen puoleen vuoteen. Two-klikkailun lomassa seurasin kuitenkin kiinnostuneena median kautta eSuomen tapahtumia, ja vuoden 2011 alkupuoliskolta mieleeni jäikin erityisesti Viron vastaisen sodan alkaminen.
eSuomen yhteisössä vallitseva henki oli tuolloin osaltaan samanlainen kuin nytkin; eSuomen parhaat päivät näyttivät olevan takanapäin ja pelaajamäärämme oli ollut laskussa jo pitkään. Rekrytointiakin yritettiin, mutta tulokset jäivät laihoiksi, eikä kukaan uskonut, että eSuomi enää lähtisi uuteen nousuun. Tutustuin itsekin valtion historiaan eSuomen kotisivuilta löytyneen kertomuksen avulla ja uutena pelaajana olin pettynyt siihen, miten horroksessa yhteisö tuntui nykyään uinuvan verrattuna hienolta näyttävään historiaansa, jota en itse ollut päässyt kokemaan. Tuolloin erityisesti SeppoKummun populistiset artikkelit, joissa kritisoitiin yhteisön tylsistyneisyyttä, herättivät minussa vastakaikua ja toivat edes hieman värikkyyttä muuten niin harmaaseen sisäpolitiikkaan.
Muutaman kuukauden pelattuani päätin kuitenkin liittyä Liberaaliin Edistyspuolueeseen, joka artikkeleidensa perusteella vaikutti aktiivisimmalta ja uudelle pelaajalle sopivimmalta puolueelta. Muistan kuitenkin myöhemmin pettyneeni puolueen aktiivisuuteen ja toimintatapoihin. LEP:n irc-kanavalla oli hiljaista, eikä jäsenten yhteistä toimintaa käytännössä ollut. Jossain vaiheessa kesää liityin myös valtion armeijan HTJ-yksikköön, jossa oli mahdollisuus satunnaisesti osallistua armeijan operaatioihin, mutta ei kuitenkaan työskentely- tai avatarpakkoa, eikä tarvetta suureen irc-aktiivisuuteen.
Elokuussa teinkin sitten päätöksen, jota ei tarvinnut katua: jätin LEP:n ja suuntasin keskustaoikeistolaiseen Kansallisdemokraattiseen Puolueeseen, joka tuolloin jäsenmäärässä mitattuna muistaakseni eSuomen neljänneksi suurin puolue, mutta toiminnaltaan aktiivisin. Minut otettiinkin puolueen jäsenten salaisella irc-kanavalla innokkaasti vastaan, ja o/-tervehdykset tulivat tutuiksi. Sainkin nauttia puolueen tehokkuudesta pääsemällä elokuun vaaleissa ensimmäiselle kaudelleni eduskuntaan KDP:n äänikoordinoinnin ansiosta. En kuitenkaan vielä varsinaisesti alkanut vaikuttaa politiikassa; seurasin kyllä eduskunnan toimintaa ja käytin äänioikeuttani, mutta en osallistunut juurikaan keskusteluihin, ja #KDP_HQ😒
sakin lähinnä kyselin kokeneemmilta pelaajilta neuvoja peliä varten.
Osaan kuitenkin tarkalleen sanoa sen päivän, milloin ajattelen todellisuudessa aktivoituneeni tässä pelissä. 27. syyskuuta huomasin, ettei LEP ollut vieläkään poistanut oikeuksiani heidän salaiselta foorumialueeltaan, ja pääsin edelleen lukemaan heidän keskustelujaan. Muistelen ajatelleeni, että asiasta pitäisi varmaankin ilmoittaa foorumin moderaattoreille, ja päätin kysyä #KDP_HQ😒
ta neuvoa asiaan. Tästähän puoluetoverini innostuivatkin, ja paljastin heille LEP:n suunnitelmat tulevista presidentinvaaleista. Minulle kyseinen ilta oli merkittävin siihen mennessä eRessä kokeneeni. Vihdoinkin sain tuntea olevani yksi upean yhteisömme todellisista aktiiveista – KDP:n kaksoisagentti ja mestarivakooja. Jatkoin tätä, kenties eettisesti hieman arveluttavaa toimintaa tammikuuhun 2012 asti, jolloin LEP:n foorumialueen jäsenistöä siivottiin ja menetin oikeuteni.
Lokakuussa 2011 saimme toisen peräkkäisen voiton presidentinvaaleissa ja vastavalittu presidenttimme Erius pyysi minua HQ-kannullamme ministeriksi hallitukseensa. Heti ensimmäiseksi kyseenalaistin aktiivisuuteni riittävyyden ja kokemattomuuteni – olin kyllä ajatellut hakea alivaltiosihteeriksi, mutta hyppäys heti toisella kansanedustajakaudella ministeriksi tuntui liian suurelta harppaukselta. Onneksi kyse ei ollutkaan kovin vaikeasta hommasta; sisäministerinä tehtäväni oli vain aloittelijoiden tukirahojen jakaminen, jota alkukaudella tarvitsi tehdä vain harvoin. Tilanne muuttuikin kertaheitolla 17.10, kun Erius kävi laittamassa erään legendaarisen viestin Ylilaudalle, ja seuranneen BabyBoomin tuloksena työmääräni monisatakertaistui. Ongelmaksi nousi, etteivät valtion tulot enää riittäneet kaikkien tukien maksamiseen, ja hallitus joutui jäädyttämään kalleimman tukimuodon eli tonttituen joksikin aikaa ja lopulta leikkaamaan sen puoleen. Kokonaisuutena hoidin omasta mielestäni ensimmäisen ministerikauteni riittävän hyvin – toki olisin voinut kenties olla hallituskanavalla aktiivisempi.
Lokakuussa aloitin urani myös puoluepolitiikassa, kun hoidin puoluesihteerin virkaa Huligaaniperhosen puoluehallituksessa. Tammikuussa 2012 koittikin sitten oman puheenjohtajakauteni aika, ja pyrin erityisesti suureen medianäkyvyyteen sekä muutenkin aktiiviseen puoluetoimintaan. Kokosinkin puoluejäseniämme jopa neljä kertaa kokoustamaan kauteni aikana. Vaalimenestykseemme olen kuitenkin pettynyt; eduskuntavaaleihin (jotka tuolloin vielä olivat henkilövaalit) jouduimme hakemaan LEP:n ja SP:n listoilta, sillä olimme pudonneet top 5-puolueiden joukosta, ja legendaarisissa 5.2.-presidentinvaaleissa jäsentemme äänet jakautuivat kahden ehdokkaan kesken.
Kauteni suurin asia oli kuitenkin KDP:n ja toisen oikeistopuolueen Sinisen Puolueen fuusio. Fuusiota oli väläytelty ajatuksen tasolla jo aiemminkin, mutta nyt KDP:n pudottua top 5-puolueista se otettiin vakavasti kehitettäväksi. Kuten todettua, meillä KDP😒
sa oli pulaa jäsenistä, mutta SP😒
sä taas aktiiveista; fuusion tuloksena voisi siis syntyä puolue, joka olisi sekä suuri että aktiivinen. Keskustelimme aiheesta foorumialueellamme ja puoluekokouksessa, ja SP:n puheenjohtajan lahnan kanssa järjestimme yhteiskokouksen molempien puolueiden jäsenille. Uuden fuusiopuolueen nimeksi päätettiin Sinivalkoinen Liitto, ja se perustettiin 10.2.2012. Näin oma puheenjohtajakauteni jäi siis KDP:n viimeiseksi. Samalla minulle jäi perinnöksi puolueen organisaatio KDP finances, jonka tunnuksia olen luovuttanut muidenkin aktiivijäsenten käyttöön.
Seuraavina kuukausina roolini politiikassa jäi lähinnä sivustakatsojaksi, ja mielenkiintoni alkoi muutenkin siirtyä eRestä muualle. Lokakuussa 2012 aloitin kuitenkin komentajan virassa eSuomen armeijassa, mikä oli käytännössä vain aseiden jakamista sotilaille, mutta oikeutti kuitenkin olemaan hallituskanavalla. Jatkoin tehtävää aina tammikuuhun 2013 asti, jolloin armeija lakkautettiin lopullisesti. Triviaalina yksityiskohtana mainittakoon, että olin itse armeijan viimeinen asejaon saanut sotilas.
Marraskuusta joulukuuhun 2012 hoidin yhden kauden SVL:n puheenjohtajan pestiä. Tuttuun tapaan pyrin jälleen mahdollisimman aktiiviseen toimintaan, ja useaan kertaan massapostittelin jäsenistöllemme puoluekokouskutsuja. Puolueohjelmaamme lisättiin myös tuolloin varsin radikaalejakin ideoita, kuten suoran demokratian kannattamista. Oman kauteni jo loputtua SVL sai kuitenkin kokea suuren takaiskun, kun WLO-taustaiset aktiivimme perustivat Red Jihad –puolueen, jonka ohjelman he käytännössä kopioivat SVL:lta. Itse koin teon petoksena puoluettamme kohtaan, ja arvostukseni muutamia henkilöitä, ja samalla oikeastaan koko puoluepolitiikkaa kohtaan laski melkoisesti. Lopulta SVL menetettiin PTO:n alle ja kuihtui pois.
Helmikuussa 2013 koitti sitten Temskin hallituksessa toinen ministerikauteni, silläkin kertaa sisäministerinä. Hommaa ei kuitenkaan kauheasti ollut, ja lähinnä sainkin keskittyä vain unkarilaisten PTO-tilanteen seurantaan. Kauden jälkeen alkoi eSuomessa WP Attakin diktatuurikaudet, ja taannuin itsekin two-klikkeriksi valtion vähitellen muovautuessa aktiivisuutta hyljeksiväksi. Kesällä 2013 olin mukana perustamassa KooVee–puoluetta SVL:n raunioille, mutta sielläkin tyydyin vain kommentoimaan vallitsevien asioiden tilaa jaksamatta itse pyrkiä vaikuttamaan. Lyhyt poikkeus oli kuitenkin valtiovarainministerikauteni Enwrathin hallituksessa toukokuussa 2014, jolloin tehtäviini kuului valtion varojen kirjanpidosta huolehtiminen ja valuuttakauppa. Jossain vaiheessa KooVee muutettiin Unioniksi, jonka riveissä olen vielä tänäkin päivänä.
Seuraavaksi alkoikin yli puolitoista vuotta kestänyt horrokseni, jonka aikana lopetin myös klikkailun ja median aktiivisen seuraamisen, ja ircissäkin vierailin vain satunnaisesti. Valtion toiminta oli siirtynyt täydellisesti ircistä ja foorumeilta pelin sisälle, ja samalla sen sisäiset rakenteet oli purettu ja puoluetoimintakin oli laantunut täysin. Minulle ainoa pieni valopiste kaiken harmauden keskellä oli loppuvuonna 2014 entisen KDP-puoluetoverini Melmiksen palaaminen takaisin peliin.
Lopulta nyt kuluvan vuoden alussa alkoi kiinnostukseni eReä kohtaan jälleen heräillä, ja pääsinkin tammikuussa eduskuntaan lähes kolmen vuoden tauon jälkeen. Samalla hain myös Pederspriin hallitukseen, ja olen nyt hoitanut jo kolmannen kerran sisäministerin pestiä, tällä kertaa välittänyt eduskunnan viestilistoja ja suunnitellut uusien pelaajien tukijärjestelmän uudistamista. Samalla olen saanut perehtyä aitiopaikalta valtion nykyiseen tilaan.
Pitkän peliurani aikana minua on kiinnostanut lähinnä pelin poliittinen moduuli, eikä esimerkiksi talous tai sotiminen ole koskaan ollut intohimoni. Minulle puolueen kautta vaikuttaminen, ja erityisesti ircissä tapahtuva keskustelu muiden puolueaktiivien kanssa on ollut sopivin tapa vaikuttaa, ja kyseisen osa-alueen kuihtuminen onkin ollut suurin pettymykseni koko eLämäni aikana. Myönnän toki, etteivät kaikki halua pelata samalla tavalla kuin minä, mutta toisaalta olen yhteisössämme muidenkin keskuudessa huomannut valitusta peli-ilottomuudesta. Henkilökohtaisesti toivoisin jälleen politiikan herättelemistä eSuomessa – jos ei muuten, niin edes keinotekoisesti. Käytännössä siis tehtäisiin politiikkaa asioista, jotka eivät ole tällä hetkellä politiikkaa, kuten itse toin eduskuntaan ehdotukseni tukijärjestelmän uudistamisesta. Politiikka on kuitenkin se moduuli, joka tekee tästä pelistä ainutlaatuisen, jonka kautta voisimme saada uusia toivoja aktivoitumaan ja on pitänyt minutkin mukana näin pitkään. Tahtoisinkin vielä jonain päivänä uudelleen nähdä sen eSuomen, jossa presidentiksi päästäkseen piti oikeasti kilpailla ja jolloin puolueen puheenjohtajuuskin merkitsi saavutusta. Jos haluamme tehdä pelistä mielenkiintoisemman itsellemme, on meidän itse nähtävä vaivaa sen eteen, eikä vain surkutella asioiden vallitsevaa tilaa.
Kiitokset ja adminien siunausta itse kullekin, jotka jaksoivat lukea loppuun asti.
Comments
Hieno artikkeli, varsinkin kun miutkin on mainittu.
Yhdyn ajatuksiisi siitä, että peli kaipaisi lisää politikointia, vaikka sitten väkisinlarppaamista.
Ja onnittelut tästä merkkipaalusta, seuraavat juhlat sitten kymmenvuotispäivänä?
Mainio artikkeli, koska oli kirjoitettu siihen tyyliin, että sen jaksoi lukea. Tarinakin oli toki mielenkiintoinen.
Kiitos erittäin mielenkiintoisen tarinan jakamisesta!
WP on tappanut puoluepolitiikan ja se tulee lopulta tappamaan kaiken muunkin, mitä meillä on.
WP, LEP ja muut "vapaa-ajattelijoiden" puolueet, joissa jäseniltä ei ole pyydetty yhteistä kantaa yhtään mihinkään, ovat aina jo pelkällä olemuksellaan kuihduttaneet puoluepolitiikkaa eSuomessa. Oma osansa on toki myös puoluekaappauksilla, jotka ovat vieneet motivaation puoluetoiminnasta.
Historiaa :3
Voisin perustaa eSuomen Historioitsien killan.
Kannatan!
Ketä nää organisaatiot on jotka täällä anonyymeinä soittavat suutaan?
Voin harkita liittyväni.
Ketä nää organisaatiot on jotka täällä anonyymeinä soittavat suutaan?
Samaa piti kysymäni.
Lasillinen gato negro cabernet sauvignonia ja Finerosin elämänkerta. 5/5, kiitoksia mielenkiintoisesta kertomuksesta!
Minut on mainuttu! Mukavaa luettavaa.
Voisin tähän avautua sen verran, että olin päättänyt lopettaa uudelleen reilu kuukausi sitten. Päätin lopettaa, kunhan treenialennustarjoukseni aika kuluisi umpeen. Sitten tuli Jullen 5.2 artikkelit, jotka palauttivat mielenkiintoni peliin. Kirsikkana kakun päälle Q7 asetehtaat ovat jostain kumman syystä taas kannattavia Suomessakin (juuri ja juuri). Talousmoduuli oli minulle alunperin tähän peliin liittyessä se tärkein syy, miksi aloin pelaamaan kunnolla. Excel laskelmia kun oli hauska tehdä Asmo Virtasen kanssa. Eli tiivistetysti: Olen saanut peli-iloni takaisin!
"Jullen 5.2. artikkelit"
Melmis pls. Se eka artikkeli oli mun, toinen Jullen. Molemmat toki ovat osa Unionin artikkelisarjaa, joka jatkunee läpi kevään.
Itse aloitin pelaamaan kun luokkakaverini Ape a.k.a eSuomen ensimmäinen presidentti kutsui minut mukaan :3 Pitkään pelasin joka päivä mutta sitten tuli tällaisia vuoden parin taukoja.
Voin samaistua tähän artikkeliin. On totta, että yhteisö on yhteisö, vaikka siinä olisi viisi jäsentä, mutta viisikymmentä ihmistä voi olla vain joukko ihmistä. Keinotekoinen politiikka käytännössä tarkoittaisi foorumipolitiikan elvyttämistä. Mikään ei estä porukkaa käyttämästä sitä, vaikka muut eivät käyttäisikään. Varsinkin jos kansanedustajat lähtisivat siihen mukaan.
Viisi ihmistä foorumilla myös voi olla vain joukko ihmisiä, kun taas pelin sisällä he voivat olla oikein toimeentulevaa ja kaiken keskenään jakavaa porukkaa.
Eivät sitä kuitenkaan ole.
Foorumin hienous ei ollutkaan politiikka, sen ylivertaisuus keskustelualustana tai millä muulla paskalla sitä onkaan perusteltu. Foorumipolitiikka oli yksinkertaisesti sitä, että pieni joukko autisteja keksi sääntöjä ja yrittää päättää, miten muiden tulisi pelata. Kun tämä systeemi sortui niin yllättäen foorumin käyttö loppui, vaikkei sitä kukaan estäkään
Ainoa keino palauttaa yhteisöllisyys olisikin vain hyväksyä, ettei muiden pelaamiseen voi vaikuttaa foorumilla. Pieni joukko voi keskenään jakaa aloitustukia vaikka omista rahoistaan ja mainostaa toimintaansa artikkeleissaan. Sama porukka voi luoda itseään koskevia järjestelmiä kuten vaikka puolueen sisäinen päätöksenteko.
"Ainoa keino palauttaa yhteisöllisyys olisikin vain hyväksyä, ettei muiden pelaamiseen voi vaikuttaa foorumilla."
Niin, tosin tämä on useimmille ylitsepääsemätön ongelma. Muiden alistaminen ja sortaminen oli nimenomaan foorumin tarkoitus.
Sinä ehkä uskot aidosti yhteisöllisyyteen ja tuollaiseen kivaan tekemiseen, millä foorumia on aina markkinoitu, mutta kovin moni muu ei näköjään usko.
Huutista. Oululaiset vois nyt joskus muistaa että muutkin pelaa tätä peliä.
"Keinotekoinen politiikka käytännössä tarkoittaisi foorumipolitiikan elvyttämistä"
Keinotekoinen, juuh elikkäs juuh Keinotekoista epäluonnollinen, luonnoton, tekemällä tehty, teennäinen, epäaito
Väkisinhän voi vääntää vaiika oikeusjärjestelmiä, mutta ei se ketään hyödytä loppujen lopuksi, jos se pitää väkisin hengissä pitää, varsinkin jos kyseessä on peli.
Kun tavoitteena on luoda yhteisöllisyyttä samoista asioista kiinnostuneiden kesken, mikä tahansa metapelaaminen on hyödyksi, vaikka se ei ketään sen yhteisön ulkopuolella koskiskaan.
Foorumipolitiikan elvyttäminen vaatisi, että jostain löytyisi edes kaksi ihmistä, joita kiinnostaa. Tässä pelissä juuri kukaan ei ole kiinnostunut mistään. Vai miten muuten selität minun päätymiseni presidentiksi? Olen kirjoittanut aiheeseen liittyen jo ajat sitten 'testamentin', jonka julkaisen poistuttuani presidentin virasta. Siinä selitetään kaikki.
Niin, porukkaa löytyy huutelemaan kaipuuta menneeseen, mutta ei yhtäkään tekemään asioita niin kuin ennen.
Kaipuuta menneeseen huutavat ne, jotka muistavat menneestä vain valoisan puolen. Menneisyydessä keskivertopelaaja tiesi vielä vähemmän kuin nykyään, koska tietäminen vaati poistumista pelistä ja tiedon hakemista jostain mystisistä paikoista, joissa hallitsivat synkät voimat. Toisin sanoen vanha järjestelmä sulki ulkopuolelle kaikki muut paitsi ne muutamat äärimmäisen kiinnostuneet. Itse enkaipaa sitä lainkaan.
Tämän pelin on tappanut peli itse. Eihän esimerkiksi politiikka kiinnosta juuri ketään, koska poliitikko voi vain laskea tai nostaa veroja hieman ja mahdollisesti vähän kiukutella, kun maalla on MPP-sopimus jonkun väärän valtion kanssa. Ei tuolle pohjalle oikein mitään rakenneta. Kun samaan aikaan kaikki liiketoiminta on tehty kannattamattomaksi ja ainoa merkityksellinen asia näin ollen on hankkia pari mitalia ampumalla merkityksettömässä sodassa, ei ole ihme ettei kiinnosta. Mikään ei tietenkään estä pelaamasta jotain spin-off-peliä vapaavalintaisella foorumilla, mutta se ei kyllä muuta tätä räpellystä yhtään paremmaksi peliksi.
Tarkoititko mystisellä paikalla EK viestiketjuja, joita ei edes halutessaan näe kukaan muu, kuin kansanedustaja, vai foorumia joka vaatii vain kirjautumisen (enää ei sitäkään?) Niin vähän arvelinkin,
Se, että EK-keskustelujen siirtämistä foorumilta pelin sisäiin viestilistoihin perustellaan avoimuuden lisäämisellä, oli/on täyttä bullshittiä. Mikäli keksivertopelaajan tietoisuus asioista on nyt noussut, niin tällä muutoksella ei siihen ole ollut ainakaan positiivisa vaikutuksia. EK:n viestilistoja julkaistaan vain silloin tällöin ja ne ovat erittäin työläitä luettavia: keskustelut jakautuvat kahteen eri ketjuun, aiheet ovat sekaisin, viestit tuntuvat monesti aiempaa epäselvemmiltä ja väliin mahtuu paljon lukemista hidastavia "turhia" viestejä. Sen lisäksi nykyisiä listojakaan ei keskivertopelaaja voi lukea pelin sisällä.
Muun materiaalin (kuin EK-keskustelujen) siirtyminen pelin sisäisiin viestintäväyliin sen sijaan on _saattanut_ lisätä keskivertopelaajan tietoisuutta asioista. Mutta tämä liittyy enemmän tiedottamiseen, ja nähdäkseni tällä "foorumipolitikoinnilla" tarkoitettiin nimenomaan EK.n keskusteluja.
En siis ota kantaa siihen, missä EK-keskustelujen nykyään kannattaisi tapahtua. Parashan olisi, jos peliin luotaisiin sitä varten joku järkevä väline, mutta sitä taitaa olla turha odottaa.
Tietenkin foorumia, joka vaatii poistumista pelistä ja johon saa esimerkiksi ikuiset bannit mielivaltaisesti. En edelleenkään näe mitään muuta syytä eliittikerhojen perustamiseen sinne tänne kuin sen, että siellä keskustelut saattavat olla josain järjestyksessä kuten kammoli mainitsi.
Eivät kai nämä erityisen työläitä luettavia ole?
http://s3.amazonaws.com/upload.screenshot.co/f93bbb7c48
http://s3.amazonaws.com/upload.screenshot.co/838c67fe58
Hirveän harvoin myöskään kukaan valittaa eduskuntalistojen puutteesta. Varmaan johtuu siitä, ettei keskustelut veroprosentista ja MPP-sopimuksista kiinnosta ketään, kuten Pedersprii tuolla yllä sanoi.
"Menneisyydessä keskivertopelaaja tiesi vielä vähemmän kuin nykyään, koska tietäminen vaati poistumista pelistä ja tiedon hakemista jostain mystisistä paikoista, joissa hallitsivat synkät voimat. Toisin sanoen vanha järjestelmä sulki ulkopuolelle kaikki muut paitsi ne muutamat äärimmäisen kiinnostuneet. "
Rohkenen olla eri mieltä. Kuten artikkelissa kerroin, olin itsekin vain two-klikkeri peliurani ensimmäiset puoli vuotta. Siitä huolimatta seurasin foorumikeskusteluja siinä missä pelin sisäistä mediaakin, enkä millään tavalla kokenut foorumille hakeutumista erityisen vaikeaksi. Ei pidä yleistää, että kaikki keskivertopelaajat olisivat foorumivastaisia.
Lisään vielä, että ainakin minulla kiinnostus politiikkaan hiipui suunnilleen samaa tahtia foorumien, ja erityisesti ircin käytön vähentyessä yhteisössä. En oikeastaan osaa sanoa, toisiko foorumien palautuminen aktiiviseksi minulle itselleni lisää peli-iloa. Sen sijaan haaveilen, että joskus saisin vielä olla mukana hallituksessa, joka kokoontuu viestilistojen sijaan ircissä, sillä reaaliaikainen keskustelu on minulle aina ollut ylivoimaisesti merkittävin peli-iloa tuottanut asia. Sinänsähän irc-hallitus ei olisi keneltäkään pois, presidentillä kun on oikeus päättää, ketä hallitukseensa ottaa ja miten se hoitaa yhteydenpitonsa.
Onpa taas laadukasta argumentointia.
"vaatii poistumista pelistä"
Niin vaatii tällä hetkellä toisen viestilistan lukeminen. Tai en ainakaan itse laske sivua http://s3.amazonaws.com eReen kuuluvaksi. Samoin vanhojen artikkelien etsiminen vaatii lähes poikkeuksetta mystisen Google-sivun käyttöä. 😕 Samoin joku saksalainen virus-sivu eksyy jatkuvasti peliini.
"johon saa esimerkiksi ikuiset bannit mielivaltaisesti."
Nimeä toki yksikin banni, jolle ei ollut syytä. Voin kaivaa modelogeista syyn.
Sanoisin että pikemminkin suunta oli päinvastainen, itellä ainakin loppui kiinnostus Cendorrin bannimiseen 3-4 acon jälkeen. Ja bannattukin kykenee lukemaan foorumia siinä missä muutkin. Jopa eduskunnan osiokin muutettiin rekisteröitymättömien nähtäväksi heti, kun serbi/unkarilais-pto ei ollut enää käsillä.
"Eivät kai nämä erityisen työläitä luettavia ole?"
Koitapa lukea viestiketjuja parin kuukauden takaa, niin huomaat ongelman. Kaikki eduskunnan päätökset unohtuu nykyään parin kuukauden sisällä, siinä missä esim. Julle kykeni etsimään foorumilta kaikki 5.2.:n tapahtumia käsittelevät topicit ilman ongelmia. Kertonee jotain tehokkuudesta.
Foorumi on aika ylivoimainen tapa järjestellä ja säilyttää suurta tietomäärää. Sen takia niitä käytetään yleisesti niin eressä kuin muuallakin internetissä. eSuomessa se vaan valitettavasti yhdistetään turhan tiiviisti kaikkiin muihin siellä kehitettyihin järjestelmiin. Foorumi oli kyllä niiden edellytys, muttei syy. Jos niin haluaa, foorumia voi käyttää ilman mitään ylimääräisiä järjestelmiäkin.
[removed]
"Koitapa lukea viestiketjuja parin kuukauden takaa, niin huomaat ongelman. Kaikki eduskunnan päätökset unohtuu nykyään parin kuukauden sisällä, siinä missä esim. Julle kykeni etsimään foorumilta kaikki 5.2.:n tapahtumia käsittelevät topicit ilman ongelmia. Kertonee jotain tehokkuudesta."
Viestilistojen tarkoitus ei ole olla paisuva byrokratia-arkisto, vaan sujuva kommunikaatioväline eduskunnalle, jota kaikkien on helppo käyttää. Siellä ei tuoteta enää suuria tietomääriä tai päätöksiä virkakielloista, jotka kaikkien pitäisi muistaa kuukausien jälkeen.
Foorumia on edelleen mahdollista käyttää tällaisia asioita varten, jos tarvetta ilmenee. Tilanne on vaan se, ettei tarvetta ole ollut kolmeen vuoteen.
Ei ole mitään syytä siirtää keskusteluja foorumille, jotka hoituu viestilistoillakin. Mutta jos ihan oikeasti haluat arkistoida meidän jutut Kendosta ja veroprosenteista, niin saat ne kyllä screenshotteina?
LESPO:n agentit ovat vuosikausia jäljittäneet sitä vakoojaa, joka paljasti puolueen tärkeät salaisuudet vihollispuolueille 27.9.2011 alkaen. Hetki on koittanut, agentit, suorittakaa pidätys!
Pidätys? Mitään ei ole tapahtunut, eikä ole ketään pidätettävää. Tämän artikkelin kirjoittaja ei ole koskaan ollutkaan.
Tarkoittanet siis, että on tullut aika suorittaa tarvittavat oikaisut ammusvaraston kirjanpitoon ja uusia Norsunluutornin takapihan kukkaistutukset?
Itse ajattelin langettaa kuukauden mittaisen virkakiellon henkilölle, jota ei koskaan ole ollutkaan. Mutta olet oikeassa, pelargoniapenkki kaipaisi muokkausta.
Muistaako kukaan alkuperäistä SeppoKumpua, jolta Kari Koski peri tunnuksen? Terveisiä.