AIVO - siitä on hyvä presidentti tehty

Day 2,322, 10:28 Published in Finland Finland by Matrim Cauthon

Tässä artikkelissa kerrotaan otsikon mukaisesti mistä hyvä presidentti on tehty. Sana aivo kirjoitetaan yleensä monikossa mutta tässä tapauksessa se on kirjoitettu yksikössä jäljempänä ilmenevien syiden vuoksi. Artikkeli perustuu puhtaasti omiin kokemuksiini neljän eri presidentin hallituksessa ja omiin vaatimattomiin näkemyksiini siitä, mitä menestyvältä presidentiltä vaaditaan.

Presidentin rooli tämän pelin politiikkamodulissa on erittäin tärkeä, sillä eduskunta on nykyään pelkkä kumileimasin, presidentin ja hallituksen esityksien vahvistaja. Siksi tässä artikkelissa korostetaan niin vahvasti presidentillisiä ominaisuuksia, pureutumatta sen enempää aatteellisiin painotuksiin.

A aktiivisuudelle

Aktiivisuus on ehdottomasti se ominaisuus mikä jälkikäteen arvioituna erottaa hyvän presidentin huonosta. Mahdollisuus olla pelissä lähes ympäri vuorokauden tavoitettavissa ja sen lisäksi irkkaaminen takaavat asioiden sujuvan hoitamisen ja ylläpitävät suhteita liittolaisiin. Näin liittolaiset pystyvät luottamaan siihen, että hyökkäykset käynnistyvät tiukkojen aikaikkunoiden sisällä, presidentti vastailee viesteihin lyhyellä aikajänteellä ja on tavoitettavissa pelinsisäisesti tai pelin ulkopuolisten välineiden kautta.

Aktiivisuus heijastuu myös osittain tiedottamiseen, tuohon ikuiseen ongelmakohtaan. Sitä kun ei opposition mielestä koskaan ole liikaa kun taas valtaapitävät ovat lähes poikkeuksetta sitä mieltä, että sitä on vähintäänkin riittävästi.Presidentti itse ei voi hoitaa yksinään valtion tiedotusta kovin pitkäkestoisesti mutta tärkeässä osassa on kuitenkin presidentin halu kirjoittaa omia näkemyksiään kauden aikana julki.

Neljän presidentin vertailupohjalta nostan aktiivisimmaksi valtion päämieheksi Eriuksen. Mieleen jäi tältä kaudelta innokas asioiden hoitaminen riittävällä asiantuntemuksella ja riviministerinä pystyi luottamaan presidentin kykyyn olla tehtäviensä tasolla.


Aktiivisuudesta on lyhyt matka aktiin

I imagolle

Vaaleissa menestymisen kannalta tärkeintä on imago. Se millaisen mielikuvan herättää äänestäjien joukossa heijastuu luonnollisesti myös vaalitulokseen. Imagonrakentajien mestarit lukevat kansan syviä rivejä ja muokkaavat imagoaan sen mukaan miten kuvittelevat saavuttavansa parhaimman suosion. Ylimielisyys on pahin virhe, mihin imagon rakentaja voi syyllistyä, jos hamuaa menestystä vaaleissa. Imagon rakentamisessa vaalia edeltävä media-aktiivisuus, hyväntekeväisyys sekä monipuoliset artikkelit ovat tärkeässä osassa.

Menestystä tuottavan imagon takana piilee myös kyky toimia yhteistyössä eri puolueiden johtohenkilöiden välillä. WP:n ulkopuoliset ehdokkaat joutuvat etenkin keskittymään imagon rakentamiseen ja muokkaamiseen, koska WP:n enemmistön tuki on aina ratkaiseva vaalivoiton saavuttamiseen.

Hyvässä imagossa korostuvat persoonallisuus ja selkeästi erottuva pelitapa, asiallisuus, luotettavuus ja kyky yksinkertaistaa asioita jotka lähtökohtaisesti ovat monisyisiä ja vaikeasti ratkaistavissa.

Neljän presidentin vertailupohjalta nostan taitavimmaksi imagon rakentajaksi Kendo Yanarin. Pitkällinen operaatio alfaurosimagon luomiseksi riitti aikanaan vaalivoittoon. Kendon imagossa paistoi etenkin persoonallisuus ja selkeästi muista pelaajista erottuva tyyli suhtautua asioihin. Yksinkertaistetut ja useimmiten hyvin viihteelliset artikkelit purivat äänestäjien enemmistöön ja takasivat menestyksen presidentinvaaleissa.


Tätä imagoa olisi mukava olla taustajoukoissa työstämässä

V visiolle

Maan tulevaisuuden rakentamisen kannalta olennainen osa presidentin ominaisuuksissa on visiointikyky. Hyvä presidentti tuo esiin kampanjassaan ja urallaan jotain uutta, muutosta tai parhaimmillaan parannusta vanhaan. Hyvät visiot aktivoivat pelaajia ja sitouttavat suomalaisia pysymään pelin parissa jatkossakin. Rationaalinen visioija saa aikaan muutoksia, jotka ovat pysyviä ja hyväksytään yhteisön toimintatavoiksi ja luonnolliseksi osaksi peliä.

Menestyvien visioiden takana on aito halu vaikuttaa ja parantaa asioita, eikä pelkästään tehdä muutoksia muutoksien vuoksi.

Neljän presidentin vertailupohjalta nostan luovimmaksi visioijaksi WP Attakin. Diktatuuri, pelinsisäisen toiminnan korostaminen ja äänekäs peruspelaajien puolustaminen olivat asioita, mitä tässä pelissä ei niin vahvasti oltu nähty ennen Attakin valtakautta. Suurin osa Attakin visioista tuli jäädäkseen. Jopa diktatuuri on edelleen piilevästi käytössä. Wanhat Parrat hallitsevat eduskuntaa ja pystyvät halutessaan tekemään sitovia päätöksiä ilman muiden puolueiden tukea. Suomessa on käytännössä siis yksipuoluejärjestelmä mikä ei Wanhojen Partojen ollessa kyseessä ole kuitenkaan huono asia.


Visioin Zoen omaan huoneeseeni

O organisointikyvylle

Organisointikyky heijastuu eniten lähinnä hallituksen sisäiseen toimintaan mutta välillisesti myös ulospäin. Huono organisoija on kykenemätön delegoimaan tehtäviä muille ja epäaktiivinen huono organisoija presidenttinä johtaa hallinnon täydelliseen lamaantumiseen ja valtatyhjiöön, jonka joku aina täyttää. Hyvä organisoija pystyy jakamaan tehtäviä, johtamaan hallituslaumaa ja tarvittaessa piiskaamaan ministereitä parempaan ja tehokkaampaan toimintaan.

IG-viestiketjuissa hyvä organisoija toimii omalla persoonallisella tyylillään mutta tämän tyyppisessä kommunikoinnissa parhaiten nähdäkseni toimii käskyttävä tyyli ja selkeät ohjeet miten toimia ja mitä tehdä.

Neljän presidentin vertailupohjalta nostan parhaimmaksi organisoijaksi Seppo Kosken. Koski pystyi delegoimaan tehtäviä, jakoi selkeitä toimintaohjeita ja oli tehokas päätöstentekijä, jälkikäteen joidenkin mielestä ehkä vähän liiankin tehokas.


Organisoituminen on kauneutta

LOPUKSI

Hyvä presidentti on siis aktiivinen, imagoltaan kunnossa, visioija ja organisointikykyinen. Seuraavien vaalien ehdokkaat eivät virallisesti ole vielä tiedossa mutta pystyn jo tässä vaiheessa sanomaan, että yksi ehdokkaista täyttää kaikki nämä kriteerit vaikkakaan ei aiemmin vielä ole ollut presidenttinä. Valinta siltä osin on omasta mielestäni siis varsin helppo.

Tiedän myös, että aivot kirjoitetaan yleensä monikossa mutta vielä tässä vaiheessa ei ole aika paljastaa sitä mitä T tarkoittaa. Sen aika tulee myöhemmin. Tämä on myös vastaus siihen kysymykseen minkä joku kuitenkin esittää artikkelin kommenteissa.