Ulkopolitiikan perusteita – malttia, malttia

Day 2,573, 04:32 • Published in Finland Finland • by TheJuliusCaesar

[Apologies for my international readers, this article is only in Finnish]


Vaaleihin, varsinkin presidentinvaaleihin kuuluu politikointi ja tavoitteiden esittäminen, eressä ehkä yhä vähenevissä määrin, mutta se on sitten jo toisen artikkelin aihe. Joulukuun presidentinvaaleissa jokainen ehdokas, joka artikkelin vaivautui kirjoittamaan, kannatti hyökkäystä joko Norjaan tai Ruotsiin. Tähän perusteiksi esitettiin lähinnä vaihtelunhalua ja virkistystä – uusia tuulia. Kun sanon lähinnä, tarkoitan pelkästään. Jäsennelläänpä hieman hyökkäyksen seurauksia Suomelle:




1. Hyökkäys Norjaan tai Ruotsiin tarkoittaisi käytännössä jokaisen Asteria-MPP:n menettämistä. Kyseessä ei edes olisi mikään väliaikainen menetys, vaan hyökkäämällä länsinaapuriimme teemme näistä uuden vihollisemme – kääntäen koko Asterian Ruotsin puolelle meitä vastaan. Kun taistelemme suhteellisen tasaväkisesti piskuisen (Puola-)Viron kanssa, miten pärjäisimme Viron lisäksi myös Ruotsille ja Norjalle – varsinkaan ilman tukea Asterialta Ruotsin sitä saadessa?

2. Hyökkäys kumpaankaan entisistä liittolaisistamme tarkoittaisi molempien vastahyökkäystä Suomeen. Mikäli teemme tämän vielä solmimatta (tai onnistumatta solmimaan) rauhaa Viron kanssa, kohtaamme hyökkäyksen kolmesta eri suunnasta. Kaikki muistanemme miten ensimmäisen (ja toisen) maailmansodan Saksalle kävi näiden jouduttua usean rintaman sotaan. Lienee sanomattakin selvää, että kyseessä olisi hyvin epäterveellinen tilanne niin alueiden, rahavarojen kuin pelaajien pelissä viihtymisen suhteen.


3. Minkälaisen kuvan tahdomme Suomesta antaa Pacificalle tuoreena jäsenenä? Onko kyseessä kuva, jossa Suomi ryntää päätä pahkaa kolmen rintaman sotaan ja tarvitsee massiivista tukea liittoumalta päivittäin edes pysyäkseen kartalta? Vai olisiko parempi antaa kuva, jossa toimimme vastuullisena kumppanina, jakaen damageamme niin liittolaisten suuntaan avun muodossa kuin Viron suuntaan TP-mitalien vuoksi? Itse olen ehdottomasti jälkimmäisen kuvan kannalla.




Ulkopolitiikan perusteisiin kuuluu olla ahnehtimatta, olla mukautuvainen ja ennen kaikkea pragmaattinen. On täysin turha luoda lisää vihollisia vain vihollisten luomisen takia. Hauskaa saa ja pitääkin olla, mutta jonkun on myös pidettävä huolta hauskanpidon jatkumisesta tulevaisuudessakin. Raskas ja paikoin ikävä velvollisuus muistuttaa kansakuntaa realiteeteista, voimavaroista ja siitä kuuluisasta maalaisjärjestä näyttää lankeavan jälleen allekirjoittaneen niskoille. Alueettomana, rahattonna ja oppression alla ei kenenkään peli-ilo pääse ainakaan kohoamaan. Pidetään siis yhteisön viihtyvyydestä kiinni, eikä lyödä yli.

Pidetään Suomi itsenäisenä myös vastedes, hyvää itsenäisyyspäivää,
- Caesar, ulkopolitiikan nukkemestari ja (vielä hetken) istuva ulkoministeri