Join the new world

Tämä valtion tiedote on tällä kertaa pyhitetty pelkästään ulkopoliittiselle selonteolle. Hallitus on pitänyt yllä Suomen asemaa maailmalla, ja ottanut aktiivisesti kantaa maailman tapahtumiin. Viimeisimpänä tekona Suomi osoitti tukea liittolaismaallemme Norjalle NE-julistuksellaan. Olemme myös avanneet keskustelut Venäjän kanssa mahdollisesta taloudellisesta yhteistyöstä, joka on tämän artikkelin pääaihe. Hieman sivuaiheena, Suomi julisti myös tukevansa Latviaa tuoreessa Viro-Latvia konfliktissa. Näistä aiheista lisää alempana.


Iso-Britannian ja Norjan välinen konflikti

Menneellä viikolla Ison-Britannian eräs kansanedustaja aloitti NE-äänestyksen Norjaan ilman hallituksen konsultaatiota. Norja on Suomen pitkäaikainen liittolainen, joten osoittaaksemme tukea heille ja antaaksemme selvän merkin Isolle-Britannialle ettei Skandinaviaan ole asiaa, Suomi, Ruotsi, Norja, Kanada ja Irlanti kaikki aloittivat NE-äänestyksen eduskunnassa Isoa-Britanniaa vastaan. Äkillinen yhtenäisyydenosoitus teki selväksi Isolle-Britannialle, että tie Skandinaviaan on heiltä suljettu - jos he haluavat hyökätä tänne, he joutuvat sotimaan kaikkia Pohjoismaita, mahdollisesti Kanadaa ja Irlantia vastaan myös. Tietenkin kaikki Pohjoismaiden NE-äänestykset hylättiin eduskuntien äänestyksessä, koska Iso-Britannia äänesti lopulta Norjan NE-äänestyksen kumoon. Kanada sen sijaan hyväksyi NE-äänestyksensä saadakseen harjoitussodan Ison-Britannian kanssa.


Neuvottelut Venäjän kanssa

Yksi tämän kauden kiistanalaisimmista puheenaiheista on ollut alustavat neuvottelut Venäjän kanssa. Venäjän hallituksen edustajat lähestyivät Suomea alkukuusta asianaan taloudellinen yhteistyö alueenvaihdosten merkeissä, ja mahdollisesti myöhempi laajennettu yhteistyö sosiaalisella ja poliittisella tasolla. Suomella ja Venäjällä ei ole ollut vihamielisyyksiä kuukausiin, ja Venäjän hallitus on pyrkinyt muuttamaan lähestymistapaansa naapurimaihinsa kauden aikana. Venäjän hallituksen nykyinen kanta on, että he hyötyvät enemmän rauhanomaisesta yhteistyöstä kuin sotatilasta Suomen kanssa.

Venäjältä puuttuu tällä hetkellä alumiinialue, ja Suomelta puuttuu peura-alue. On ehdotettu, että Suomi ja Venäjä vaihtaisivat päittäin alueita, jotta molemmat saisivat mitä kummaltakin puuttuu: Venäjä saisi alumiinin ottamalla haltuunsa Itä-Suomen, ja Suomi saisi peura-alueen valtaamalla Karjalan. Alueenvaihdos olisi taloudellisesti kannattava molemmille maille, samalla tapaa kuin Suomen ja Norjan väliset alueenvaihdokset. Ehdotusta on analysoitu usealta eri kantilta, ja keskustelua aiheesta on käyty eduskunnassa. Yhteistyö Venäjän kanssa ei ole ristiriidassa Suomen liittolaisetujen kanssa, ja taloudellinen yhteistyö olisi ensimmäinen askel Suomen, EDEN:n ja Venäjän lähentymisessä.

Hallitus jatkaa neuvotteluita ja asian selvitystä toistaiseksi, ja asia on eduskunnan keskustelussa. Pyrimme ajamaan eteenpäin Suomen kannalta parasta vaihtoehtoa, oli se sitten yhteistyön aloittaminen uusien tuulten merkeissä tai välien katkaiseminen vanhojen vihollisuuksien muistoksi.



Baltian taistelut

Viro ja Latvia ovat käyneet sanasotaa mediassa lähiaikoina, ja viimeisimpänä konfliktina Viro avasi taistelun Latviaa vastaan, alkuperäisenä ajatuksenaan ottaa haltuun alue Latvialta jotta he saisivat rajan Ruotsin kanssa. Latvia ei suostunut kyseiseen alueluovutukseen, ja he tulkitsivat hyökkäyksen aggressiona heitä vastaan. Viro jatkoi taistelua Latviaa vastaan tämän jälkeen harjoitussodan merkeissä, vaikka Latvia ei ollut tähän suostunut, ja Latvia aloitti nyt sotakampanjan Viroa vastaan. Latvian hallitus kysyi Suomelta, mikä meidän kantamme kyseiseen konfliktiin on. Suomi ja Latvia olivat vuosi sitten vihollisia, mutta viime kuukausina olemme taistelleet yhdessä Viroa ja Liettuaa vastaan, ja Suomen hallituksen kanta nykyiseen konfliktiin on, että jatkamme yhteistyötä Latvian kanssa. Suomi esitti avoimen tukensa Latvian hallitukselle Latvian sodassa Viroa vastaan, ja tarjosi mahdollista aseellista tukea myöhemmin.

Latvian tukeminen on lähinnä moraalinen kannanotto Baltian maiden välisiin kiistoihin, ja hallitus näkee Suomen kannalta edullisemmaksi osoittaa tukea viime aikoina yhteistyötä Suomen ja EDEN:n kanssa tehneelle Latvialle, kuin Virolle tai Liettualle, jotka ovat molemmat sotineet avoimesti meitä vastaan. Myöskin oven avoinna pitäminen Viron suuntaan on toistaiseksi parempi vaihtoehto, kuin ystävyyssuhteen solmimisen yrittäminen joka ei tuo Suomelle välitöntä tai epäsuoraa hyötyä.


Uutiset muualta maailmasta


Sodankäynti Balkanin niemimaalla jatkuu. Bulgaria onnistui EDEN:n tuella valtaamaan Makedonian viimeiset alueet menneellä viikolla, ja Kreikka on jatkanut etenemistään Turkin halki. Romania on onnistunut pitämään hallussaan alkuperäisalueensa Unkarin hyökkäyksistä huolimatta, ja Romania onnistui etenemään väliaikaisesti Unkarin omille alueille. Sodankäynti kyseisten maiden välillä on jatkunut useita kuukausia, eikä kumpikaan maa ole saavuttanut yliotetta toiseen nähden. Tilanteen odotetaan pysyvän tulevaisuudessa samana.

Ranskan hyökkäys Espanjaan kaatui sarjaan RW:itä valloitetuilla alueilla, ja Espanjan vastahyökkäykseen Ranskaa vastaan. Espanja sai vallattua takaisin omat alueensa, ja hyökättyä Ranskan alkuperäisalueille, joskin hyökkäys ei edennyt yhtä aluetta pidemmälle. Muualla maailmassa Yhdysvallat on tunkeutunut Iranin läpi tavoitteenaan päästä Turkkiin, ja kampanja näyttää etenevän sen suhteen hyvin. Nähtäväksi jää tosin tilanteen jatkokehitys, sillä Kreikka on vallannut lähes kaikki Turkin alueet, ja Yhdysvalloilla ei ole paikkaa minne edetä jos Kreikka valtaa viimeisetkin Turkin alueet.

Kiina on aloittanut kampanjan vallata Indonesian haltuunottamat alueet Intiassa, ja täten poistaa Indonesian läsnäolo Intian niemimaalla. Kiinan sotilasmahti on Indonesiaa suurempi ottaen huomioon myös molempien puolten MPP:t, ja Kiina onkin voittanut kaikki taistelunsa tähän asti. Sotilaallisella puolella EDEN:llä meneekin tällä hetkellä todella hyvin, sillä lähes kaikki taistelut, joita EDEN käy, on voitettu. Ainoana miinuspuolena Bosnia ja Herzegovina on edelleen Serbian hallussa useista Kroatian yrityksistä huolimatta vapauttaa Bosnia.



Maailmalla onkin enemmän kohuttu maiden välisistä suhteista ja kiistanalaisista ulkopoliittisista valinnoista eri maiden hallituksissa, kuten esimerkiksi Puolan päätöksestä solmia MPP Unkarin kanssa ja sen jälkeen erota EDEN😒tä ja alkaa taistelemaan entisiä liittolaisia vastaan. Suhteet mm. Puolan, Romanian, Espanjan ja muiden EDEN-maiden välillä ovat todella sekavat, ja entiset Phoenix-maat hakevat myös paikkaansa uudessa maailmassa. Liittoumista huolimatta valtaosalla maailman maista vanhat liittolaissuhteet ovat kuitenkin pysyneet samoina, ja huhut EDEN:n kuolemasta ovat osoittautuneet vain huhuiksi, samoin kuin spekulaatiot maailman vahvimpien maiden muodostamasta superliittoumasta. Maiden välisten suhteiden kuvaaminen vaatisi oman artikkelinsa, joten tässä ei siitä sen enempää. Suomen kannalta tilanne on kuitenkin vakaa, sillä olemme onnistuneet säilyttämään hyvät suhteet kaikkiin entisiin liittolaisiimme, ja olemme pitäneet yhteyttä myös naapurimaihimme kuten yllä olevista tiedonannoista voi lukea.


Hallitus